Jotta valtion rahoja saataisiin säästettyä, pitäisi ELY-keskukseen kohdistaa tehostamistoimia, jotka tulevat väistämättä johtamaan työpaikkojen irtisanomiseen, toisin sanoen veronmaksajien rahoja säästettäisiin miljoonia. Minulla olisi muutama ehdotus.

Tässä pienellä henkilökohtaisen kokemuksen taustoituksella yksi säästökohde, joka kohdistuu uhanalaisten lajien merkintöihin. Eli omalla toiminta-alueellani on noin 30 liito-oravamerkintää lähtien vuodesta 1994. Toinen mokoma löytyy eri kotkia ja haukkoja. En osaa sanoa, antaako ELY-keskus kaikkiin havaintoihin oman lausuntonsa. Joka tapauksessa lausunto on tullut niinkin vanhoista havainnoista, jotka ovat vuodelta 2000. Liito-oravan ”lausuntopyyntövyöhykkeelle” osuu vuodesta riippuen 10-20 metsänkäyttöilmoitusta. Jokainen lausunto on uniikkinsa, mutta kaikissa on sama sisältö: huomioi liito-orava hakkuissa, ja jos havainto on vanha, täytyy havaituista tuoreista papanoista ilmoittaa ELY-keskukselle. Jokainen lausunto on erilainen ja selkeästi kirjoitettu erikseen tietokoneen nåppåimistöllä, vaikka käytännössä kommentoidaan aina samaa asiaa. Säästötoimenpiteenä ehdotukseni olisi  a) sähköisesti toimiva automaatti-ilmoitus, jossa on jo automaattisesti huomioitu kattavasti lajin luonnonsuojelulain vaatimukset sekä b) maksimiajat lajimerkintöjen säilymiselle järjestelmässä, jotka velvoittavat metsänomistajaa tekemään luonnonsuojelulain nojalla määrättyjä suojelutoimia. Lajityypillinen käytös ja ikä on huomioitava merkinnän pysyvyyden ajassa, koska esim. liito-orava elää muutaman vuoden ikäiseksi ja merikotka jopa 30-vuotiaaksi. Mitään tulkintavaraa ei saa jättää virkailijan käsiin, mahdollisesta luonnonsuojelulain ulkopuolisesta laajennetusta lajin huomioimisesta päättää puitaan myyvä metsänomistaja. Mielestäni asiasta on kuitenkin hyvä ELY-keskuksen hakkuuilmoituksen tekijälle ilmoittaa, jos vaikka toimijan tietojärjestelmässä on tekninen virhe, joka estää lajimerkinnän näkemisen. Automaattinen järjestelmä joka tapauksessa johtaa siihen, että monen työpaikka ELY-keskuksessa on käytännössä turha. Tämmöisen järjestelmän toteuttamisen pitäisi olla mahdollista maassa, josta Nokiakin on lähtöisin.

Toinen säästökohde on samankaltainen rahareikä, mutta paljon suurempi vaikutukseltaan. Aina, kun metsänkäyttöilmoitus osuu Natura-alueelle, tulee ELY-keskuksen tehdä asiasta lausunto, kuinkas muutenkaan. Näitä metsänkäyttöilmoituksia sekä niihin tehtäviä lausuntoja on vuodessa niin paljon, että käytännössä näiden parissa työskentelee ELY-keskuksessa varmaan yli 100 henkeä. ELY-keskuksen lausuntojen lukemiseen menee itselläni monta työpäivää vuodessa, koska ikinä ei voi olla varma viestin sisällöstä, vaikka tekisin sallittuja toimenpiteitä. Tästäkin verorahojen haaskauksesta päästäisiin automaattisella järjestelmällä, joka osaa ottaa kantaa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettuihin asioihin. Jotta järjestelmä osaisi ottaa kantaa metsänkäyttöilmoitukseen, on jokainen Natura-alue ”avattava” perinpohjaisesti eri tahojen käymässä avoimessa keskustelussa, jossa mukana pitää olla valtion, metsäteollisuuden ja MTK:n sekä muiden asiaan liittyvien tahojen. Keskustelussa päätetään selkeästi, mitä metsänhoidollisia toimenpiteitä on Naturassa rajoitettu tai sallittu. Ei voi olla niin, että jos Natura-alue on suojeltu esimerkiksi vain maa-aineslailla, niin ELY-keskus puuttuu millään tavalla metsänkäsittelyyn, jos sitä ei ole Natura-alueen luonnonsuojeluohjelman perustamisasiakirjoissa mainittu. Luonnonsuojelulain 34 § estää Natura-alueen suojeltujen luontoarvojen merkittävän heikentämisen, tämän pykälän nojalla pieni heikentäminen on siis sallittua. Edellä mainitun pykälän toin esille siksi, että tämmöiset pykälät pitäisi käydä heti asiallisesti läpi, jotta saamme karsittua rahojen haaskauksen ELY-keskuksen virkamiesten palkkoihin. Natura-alueiden suojeluehtoihin ei noin vain tehdä muutoksia, joten kerralla läpikotaisin tulkittu Natura-alue helpottaa pysyvästi leimikon suunnittelua Natura-alueella sekä lisää maanomistajien tietoisuutta mahdollisuuksistaan hyödyntää metsäomaisuuttaan. Myös metsätilan arvon määritys helpottuu, kun todelliset rajoittavat ehdot ovat tiedossa. En tiedä, mitä poliittista vääntöä tässä on taustalla, mutta erikoiseksi on ELY-keskuksen toiminta muuttunut. Jos se johtuu uudesta luonnonsuojelulaista, niin ehkä uudistettu laki pitäisi palauttaa takaisin vanhaksi.