Kantohinta on vain yksi tekijä bisneksessä. Tehtaita kiinnostaa tehdashinta. Eli paljonko se motti kustantaa kun se on tuotu kuorintalinjan päähän. Siellä on aikapaljon teko/kuljetuskustannuksia jne. Se 18€ isännän hinta on helposti tehtaan päässä jo 45€. Samaan aikaan kun puolet sisään ostetusta puusta poltetaan kattilassa ja tehdään sähköä, niin senkin kannattavuus ratkaisee bisneksen kannattavuutta. Joskus saattaa kannattaa ajaa putket punaisena, vaikka sellun hinta ei huipussa olisikaan. Silloin taas sähköllä tienaa hyvin. Kuten pari vuotta sitten oli tilanne. Kaikki muutkin kustannukset vaikuttavat siihen, että paljonko puusta ollaan valmiita maksamaan. Kemikaalien hinnat vaihtelee ja ostettavat määrät on huomattavia yms. Ei ole ihan niin yksioikoinen bisnes kuin äkkiä kuvittelee. Puu on kuitenkin yksittäisenä kulueränä kaikista suurin, siellä prosentin nousu hinnassa on euroissa eniten. Toisaalta taas pitää olla ainakin ajoittain erittäin kannattavaa, jotta näitä miljardi-investointeja voidaan rakentaa ja jatkaa puun ostoa jatkossakin.