Olen samaa mieltä, että arvonlisän kasvattaminen on hyvä asia. Ja sitä kehitetäänkin todella upeasti uusien innovaatioiden muodossa. Joista useat mahdollistuvat uusien biotuotetehtaiden myötä.

On mielestäni jo aika vanhanaikaista puhua metsien kasvattamisesta vain puuntuotannon tarpeisiin, sillä ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on jo vuosikymmeniä vanha, metsäalalle vakiintunut käytäntö. Ilman tätä jo vuosikymmeniä jatkunutta työtä meidän metsiemme kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet eivät olisi parantuneet, eivätkä ne paranisi koko ajan. Metsätalouden kestävyys on mielestäni uhattuna korkeintaan sen vuoksi, ettei taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle anneta niille kuuluvaa painoarvoa. Ekologinen kestävyys uhkaa kokonaiskestävyyttä alistamalla muita kestävyyden osia, kun kaikki kolme tulisi olla tasapainossa. Metsäala ottaa mielellään uusia monimuotoisuutta tukevia käytänteitä osaksi arkirutiineja, mutta silti koko ajan siirretään prosentteja ja hehtaareita suojeluun, eli pois kestävän käytön piiristä. Vaikka ne eivät parantaisi luonnon tilaa mitenkään.. Koska suojelualueita on niin paljon ja koska luonnonhoitotyö tuottaa tulosta, pitäisi ehdottomasti vähintään harkita yleiseurooppalaista suojelutapaa, jossa myös suojelualueita voidaan tietyin kriteerein käyttää puuntuotantoon. Ottaa niin sanotusti askel eteenpäin tässäkin asiassa. Ja kaikki ne suojellut metsät, joiden monimuotoisuus ei ole merkittävästi vastaavien talousmetsien monimuotoisuutta parempaa, ottaa talouskäyttöön. Maailma tarvitsee paljon lisää uusiutuvia raaka-aineita.  Varovaisuusperiaatteella ajatellen ylisuojelu uhkaa koko planeetan kantokykyä, joka on käsittääkseni vaakalaudalla jo valmiiksi.