1 m3 haketta tuo noin 0,8MWh energiaa. Eli käytännössä kiintokuutiosta puuta tulee noin 2 MWh energiaa. Tätä voi tietysti laskea myös kiintoaineen energiasisällön kautta, 1kg = 4 kWh. Suurin piirtein samaan lopputulokseen päädytään. Kosteusprosentti tuohon kokonaisuuteen tietysti vaikuttaa.

Eli jos ajaltellaan puun maksavan kannolla 30 € per kiinto, tulee siitä puun osuudeksi lämpöenergiasta noin 1,5 c per kWh. Käytännössä rahteineen ja haketuksineen puhuttaneen noin 3 c per kWh -kustannuksesta.

Kukin voi itse miettiä, minkälaisen osuuden puun kasvattaja voi tästä arvoketjusta saada? Vaihtoehdot lämpölaitoksilla ovat aika vähissä. Tulevaisuudessa varmaan enenevässä määrin sähkökattilat, jotka käyttävät tuulisina päivinä halpaa tuulisähköä. Toisaalta, taloyhtiöt voivat myös siirtyä maalampöön, mitä varmasti monessa paikassa laskeskellaan.

Tässä arvoketjussa ei lämpöenergian loppuhinta vielä mene pahasti pieleen, vaikka kantohinta olisi 60 € /motti. Tällöin metsänomistajalle tulisi 3 c /kWh, ja polttoaineen kokonaishinnaksi 4,5 c/kWh. Riittäisikö sitten esim 3 c /kWh jakelukustannuksiin ja lämpöhäviöihin, jolloin veroton omakustannus lämpövoimalalle olisi 7,5 kWh. Hirveästi enemmän se ei voi olla, sillä muutoin taloyhtiöt alkavat lisääntyvässä määrin siirtymään maalampöön.

On kuitenkin päivänselvää, että aikasemmat energiapuunhinnat, esimerkiksi vain 5€ per motti (kannolla) ovat olleet naurettavan pienet, ja metsänomistajan osuus lämmöntuotannon ketjussa on ollut ihan olematon.