Itse olen metsittänyt muutamia entisiä peltoja. Osalla kasvoi hyvinkin vahvasti leppärankaa. Resepti on aina ollut sama:

1. vuosi – vesakon raivaus loppukesällä

2. vuosi heinäkuun alku – nousseen vesakon ja heinän yms. ruiskutus glyfosaatilla 4-6litraa/ha + bortrac 15litraa/ha + 200litraa vettä . Syksyllä mätästys, mieluiten naveromätästys

3. vuosi toukokuu/kesäkuu – 2 vuotiaiden kuusten istutus

4.-10. vuosi – ei mitään toimenpiteitä, yksittäisiä leppiä ja pajuja raivannut kulkiessa. Ei heinäystä, ei varhaisperkausta. Kuuset nousevat hienosti vahvankin heinän/horsman/mesiangervon keskeltä

11.-15.  vuosi – taimikonharvennus, pajujen ja leppien sahaus, usein koivusekoitusta voi jättää

95% kokonaismetsitysalastani (vajaa 10ha, 5 eri kohdetta) on nyt erittäin kovakasvuista kuusikkoa. Minkäänlaista heinäystä en ole tehnyt. Aivan olennaista on glyfosaattiruiskutuksen ajoitus, se pitää tehdä edellisenä kesänä kaadetusta puustosta nousseeseen vesakkoon (ja tietysti kasvillisuus) ja nimenomaan heinäkuun alussa. Näin saa hyvän tehon. Ruskutusajankohtaa on tutkittukin ja glyfosaatilla paras aika on heinäkuun alku. Mikäli ruiskutusta ei saa ajoitettua heikuun alkuun (ja uudelleen nouseeseen vesakkoon), niin kannattaa suosiolla siirtää koko projektia vuodella. Tai sitten hyväksyä se, että heinäämistä joutuu toistamaan useita kertoja.

Ihan oikeasti kannattaa tähän ruiskutukseen panostaa. Usein se onnistuu maataloustraktorilla kunhan vesakko on vain niitetty niin että puomit pystyy levittämään. Jos kohteella on epätasaisuutta ja ojien ylitys (tietysti) vain rumpujen kohdalta, niin suunnittelua ja ennakointia tarvitaan. Jos kasvusto on erityisen korkeaa ja tiheää niin pohjan muotoa on vaikea traktorinkopista hahmottaa. Mikäli ajonopeus hidastuu suunnitellusta niin vettä ja glyfosaattia täytyy olla varattuna riittävästi ettei lopu kesken.

Sumuruiskulla on jonkun pienen kuvion ruiskuttanut. Onnistuu sekin, mutta jos pinta-alaa on useampi hehtaari, niin alkaa olla tekemätön paikka.