Aloin laskeskella esimerkkiä sillä teoriatiedolla, mitä nyt on saatavilla. Käytin läpimitan kasvumallina professori Pukkalan mallia männylle. Lähtötietoina pohjapinta-ala 20 m2/ha, läpimitta 18,0 cm rinnankorkeudelta, tasaikäinen metsä, maapohja VT ja lämpösumma perustapauksessa 800 astevuorokautta.

Malli antaa lämpösummalla 800 läpimitan kasvuksi 1,14 cm/5 vuotta ja lämpösummalla 1000 läpimitan kasvuksi 1,50 cm/5 vuotta. Prosentuaalisesti läpimitan kasvu vastaavasti 6,3 % ja 8,3 %. Nämä voi muuttaa kasvaneeksi puutilavuudeksi esimerkiksi olettamalla pituuden kasvun prosentuaalisesti samaksi kuin läpimitan. Tällöin kuutiomäärä on kasvanut viidessä vuodessa 20,1 % ja vastaavasti suuremmalla lämpösummalla 27,0 %. Toisen reunan oletus on, että pituus ei kasvaisi ollenkaan, jolloin vastaavat tilavuusmuutokset viidessä vuodessa olisivat noin 13 % ja 17 %. Totuus on kai jossain näiden välissä eli pituus kasvaa hitaammin prosentuaalisesti kuin läpimitta, mutta kasvaa!

Jos nuo muuttaisi kuutioiksi, niin 14 metrisessä metsässä alkuperäinen kuutiomäärä olisi noin 126 kuutiota hehtaarilla suuremmilla luvuilla laskettaessa kasvu olisi 25,3 kuutiota/5 vuotta (LS = 800) ja 34,0 kuutiota/5 vuotta (LS=1000). Vastaavasti vuosikasvut 5,1 m3/ha ja 6,8 m3/ha.

Lämpösumman lisääntyminen 800:sta 1000:een näyttäisi lisäävän hehtaarikasvua siis tuollaisessa metsässä, käytetyllä mallilla ja noin Lapin olosuhteissa 1,7 kuutiota hehtaarilla.

Mukava olisi saada mittaustietoa vertailuun.