Tuota Turun tunnin junahanketta metsäkadon aiheuttajana vähän ihmettelen. Rataa on käsittääkseni tarkoitus oikaista noin 100 kilometrin matkalla. Jos rataväylä on 100 metriä leveä, niin sen alle jää 1000 ha maata. Noilla leveysasteilla kaikki ei tosiaankaan ole metsää, vaan peltoa, kalliota jne., joten metsäpinta-alan väheneminen on kokonaisalaa selvästi pienempi. Mutta jos jäisi tuo 1000 ha metsää alle, niin kasvuna menetettäisiin varmaan tuollaiset 5000 m3/vuodessa.

Vertailun vuoksi lehtijutun mukaan Kemin sellutehdas käyttää 7,6 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Keskimäärin noin 20000 m3 päivässä. Radan aiheuttamalla metsäkadolla menetettäisiin siis yksi kuuden tunnin työvuorollinen puuta. Paljon vai vähän?

Tähän maahan on kuitenkin viime vuosina rakennettu useammin sellutehtaita kuin pitkiä junaratoja. Minulla ei ole Turun ratahankkeeseen mitään henkilökohtaista suhdetta, tuskin tulen siitä koskaan edes menemään, mutta kai sitä kannattaisi vastustaa jollakin muulla argumentilla kuin metsäkadolla.

Kyllä maankäyttösektorin ongelma ilmastonäkökulmasta on joitakin miljoonia kuutioita liian korkea hakkuutaso yhdessä turvepeltojen kanssa. Kokonaan toinen juttu sitten on tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymykset eli miten ja kenen päästövähennyksistä pitäisi kantaa vastuu. Mutta siksi meillä on poliitikot valintoja tekemässä kukin vuorollaan.