Hirvenruokaa, eli taimitarhoilla kasvatettuja männyn- sekä koivuntaimia, on viimevuosikymmeninä viety suhteellisen vähän uudistusaloille. Liikahirvistä johtuen melkein poikkeuksetta on jo vuosikymmenien ajan jouduttu uudistettavaksi puulajiksi valitsemaan kuusi. Tästä johtuen myös hirvien luonnollinen talviajan ruoka on ollut hupenemassa.

Metsänomistajat ovat jo pitkään olleet täysin turtuneita hirvien talvisiin männyntaimikoiden tuhoihin, eivätkä jaksa enää valittaa. Tästä johtuen hirvikantojen koosta vastaavat tahot ovat nostamassa hirvitiheystavoitteita.

Hirvien talviravinnon jatkuva väheneminenkään ei vaikuta heidän suunnitelmiinsa. Hirvikolaritilastot tahtovat unohtuvan, vaikka tiedetään, että hirvikolareiden määrä korreloi hirvien määrän kanssa.