Mielestäni olisi parempi jättää ne mitat kokonaan kaupoilta pois, mille kysyntää ei löydy. Tämä johtaisi markkinavoimia tehokkaammin seuraavaan puun hinnoitteluun, sekä loisi markkinoita hankintakaupoille, ja loisi kilpailuun kannustetta esim. tukin laadun ja järeyden mukaan. Eli puukauppakulttuuri nytkähtäisi tälle vuosikymmenelle.

Aika monesti on suorittava maininnut tuon ”asiakkaan tarpeiden mukaan”. Ketjun tärkein asiakas on loppujen lopuksi puun myyjä, ja hänen tarpeensa on ymmärrettävistä syistä erilaiset kuin ostavalla taholla.

Tällä hetkellä (pitkien listojen pimitys ym) homma toimii sen tosiasian varassa, ettei puun myyjillä ole tarpeellisessa laajuudessa tietämystä katkonta-asioista. Valitettavasti tietotaitoa puuttuu myös firmojen ostomiehiltä, sekä mhy:ksien henkilöstöltä. Käännettynä asiaa voisi pohtia siten, että jos kerta mitään päivänvaloa kestämätöntä ei ostajien toimesta tapahdu, miksi niin kielteinen kanta avoimuuden lisäämiseksi?