Annanpa tässä pientä välikommenttia tuosta viimeisimmästä Puttosen tiedeartikkelista Hesarissa.

Pitikö todella tehdä noin valtava tutkimus todistaakseen arkijärjelle ilmiselvän asian (sen verran tieteen periaatteita tunnen, että piti toki).

Tehdäänpä ajatustasolla seuraavanlainen skenaario. Tehdään niin kuin Ollikainen, Eu komissaarit ja  vihreän puolueen gurut vaativat ja lopetetaan hakkuut Suomessa. Me pelastumme 7 miljardin sakoilta. Kaikki ovat iloisia. Ollikaisesta tulee presidentti! Vihreiden tuntemattomasta puheenjohtajasta tulee pääministeri (kaikki tunnetut olivat jo oivaltaneet tulevan umpikujan ja hiipineet takavasemmalle piiloon). Kesärannasta tulee… (enpä uskallakaan sanoa), mutta Soininvaarasta tulee ympäristöministeri, ja Käärijästä vihreine takkeineen  kulttuurimnisteri.

Seuraa huumaava ilo kun hiilinielut kasvavat seuraavien vuosien  aikana  huimasti ja olemme hiilineutraaleja vuoden 2029 syyskuussa.

Joku Pelle Peloton sitten tulee kertomaan, että mitenkäs nyt suu pannaan kun se hiilinielu onkin täynnä. Se kuuluisa derivaatta onkin nolla. Uudelle kasvulle tulee tilaa vain, jos vanha puu lahoaa metsässä. No mutta ei huolta, onhan biodivesiteetti hyvällä mallilla!

Taloustietäjät valittavat, että konkurssi uhkaa. Mutta ei hätää. Kutsutaan Väyrynen presidentiksi; olihan Paasikivikin yli 80 vuotta vanha, kun hänet kutsuttiin pelastamaan Suomen kansaa.

Väyrynen saa sitten asian kuntoon, kun hän säätää asetuksen, jonka perusteella metsän vanhimman puun saa kaataa edellyttäen, että se käytetään rakentamiseen siten, että vesikatto ja perustukset täyttävät normit tuhat vuotta. Jos puu pysyy kuivana, se kyllä varastoi hiilensä sen tuhat vuotta, koska lahottajaeliöt eivät elä ilman vettä. Ja metsään kasvaa uusi puu, eli hiilinielu kasvaa jälleen. Vanha puu varastossa suojassa lahottajilta ja  uusi puu metsäsä. Kuka uskaltaa väittää ettei hiilinielu toimi! Ja Väyrysen patsas nousee Mannerheimin patsaan viereen metrin korkeampana!

No vitsit sikseen, mutta olen pysähtynyt tuon pamfletin lukemisessa aivan uuden tulkinnan ääreen. Tämä metsäkeskustelu avasi tuohon pamflettiin taas uuden näkökulman, josta sitten palaan kertomaan, kunhan pääsen sen loppuun ja saan jäsenneltyä asian tekstimuotoon.