Kaava on ihan alvittomilla hinnoilla pyörittäen hyvin yksinkertainen; myyt 300 m3 mäntykuitua, hinta tien varressa 32€/m3. Tulo 9600 euroa. Korjuu 15€/m3 eli yht 4500€. Möisit saman leimikon pystyyn Savo-Karjalan keskihinnala 12,5€/m3 (ja odotat korjuuta pari vuotta), saat 3750€. Erotus 1350€. Tuon korjuukulun saat vähentää verotuksessa ja saat siitä aina takaisin muuten maksuun menevistä veroista 30% eli 1350€. Erotus on +2700€ hh:n eduksi; 9€/m3. Vaikka korjuu tekisi 18€/m3 ja saisit pystyyn 15€/m3 niin laskelma olisi silti 1320€ plussalla sinun vuoden kassavirrassasi hankinnan hyväksi.

Eikös tässä nyt vähennetä korjuun kuluja jo kahteen kertaan? Hankinnan tapauksessa hankintakaupat (1.2 2C-lomakkeella) 9600 € ja muut vuosimenot (7.3) 4500 €. Näin ollen metsätalouden puhdas pääomatulo 5100 €, josta yrittäjävähennys huomioiden menee veroa 0,95 * 0,3 * 5100 € = 1453,5 €. Nettotulo siis 5100 € – 1453,5 € = 3646,5 €, eli mottia kohden 12,16 €.

Pystykaupassa taasen pystykaupat (1.1) ja puhdas pääomatulo 3750 €, josta veroa menee 1068,75 €, joten nettoa jää 2681,25 € eli 8,94 € per motti.

Hankintakaupan nettohyöty siis tässä esimerkissä 12,16 € – 8,94 € = 3,22 € kiintokuutiota kohden.

Jos korjuu tekisi 18 € / m3, olisi hankintakaupalla metsätalouden puhdas pääomatulo 9600 € – 5400 € = 4200 €. Jos taas pystykaupalla saisi 15 € / m3, olisi metsätalouden puhdas pääomatulo 4500 €, eli pystykauppa näillä hinnoilla kannattaisi paremmin.

Toki kuten todettua, hankintakaupan merkittävänä etuna on metsävähennyspohjan suurempi hyödyntäminen. Halutessaan saa hankintakaupan tapauksessa metsätalouden puhtaan pääomatulon nollaan (EDIT: siis tämän esimerkin tapauksessa).