› Keskustelut › Metsänhoito › boorilannoitus reppuruiskulla › Vastaa aiheeseen: boorilannoitus reppuruiskulla
En ole vetänyt hernettä nenään, mutta haluan olla tarkkana siitä, että tällä palstalla ei aivan mutu tuntumalla levitellä faktoihin perustumattomia mielipiteitä.
No mistä se boorinputos sitten johtuu? Satakunnan vuoden 1959 metsäpalosta ja sen jälkeisestä puuston kehityksestä ei kyllä voi vetää mitään johtopäätöksiä boorikeskusteluun. Nyt olet niin hakoteillä, että jaksaako tätä enää vääntää. No väännetään nyt.
Boorinpuutos puilla johtuu siitä, että maaperässä on liian vähän booria suhteessa typpeen. Tästä johtuen se on lähinnä viljavien metsien ongelma. Toinen syy boorinpuutokseen voi olla ph:n nopea ja merkittävä nousu. Korkeassa ph:ssa boori nimittäin sitoutuu maaperään voimakkaasti. Tämä todistettiin myös metsien osalta Metlan kalkituskokeissa aikanaan. Kalkitus johti voimakkaaseen boorin puutokseen kun maaperän vähäiset boorivarat eivät tulleet enää puuston käytttöön. Kulotus tai metsäpalo ei nosta ph:ta niin paljon, että ne olisivat syynä boorinpuutokseen.
No mistä johtuu se, että booria on maassa niukasti? Kolnme syytä:
1. booria on niukasti suomalaisessa kallioperässä, eli rapautumisen kautta sitä tulee niukasti kiertoon
2. Kaskitalous kesti Suomessa useita satoja vuosi, sen aikana maasta vietiin jatkuvasti satoa pois (maitoa, lihaa, viljaa) ja sen mukana ravinteita jo lähtökohtaisesti niukat boorivarat mukaan luettuna. Satakunnan metsäpaloa 1959 ei mitenkään voi verrata satoja vuosia kestäneeseen kaskeamiseen. Metsäpalossa kivennäisravinteet jäävät tuhkan mukana maahan eikä niitä maatalouden toimesta kuljeteta pois.
3. Päijänteen itä-puoliset alueet ovat kaukana merestä joten vuosisatojen ja tuhansienkaan aikana ”meren pärskeet” eivät ole kuljettaneet booria niin kauas. Merivedessä booria on hiukan, mutta vain aavistus. Tästä johtuen boorinpuutokset aivan rannikolla lienevät hyvin harvinaisia (ellei sitten maata ole kalkittu viomakkaasti)