Sijoitusrahastolakia rukattiin samaan aikaan kun UPM aloitti metsiensä myynnin. Sattumaako? Näin saatiin myytyä Kainuun metsät isoissa erissä sijoittajille. Toki joukossa oli paljon muitakin ostajia.

Tavallinen rahastosijoittaja lienee henkilö, joka ei halua sijoittaa riskipitoisiiin osakerahastoihin. Metsärahasto on uusi, vaivaton ja vähäriskinen sijoitusmuoto. Metsärahastoihin virtaa lähinnä suomalaisten säästäjien varoja.

Tänä vuonna suomalaiset metsärahastot OP, FIM, UB ja ruotsalainen Silvestica GFF  ostavat seurantani mukaan metsää noin 40 me:lla eli noin 12 000 ha. Se tekisi 20 vuodessa yhteensä noin 240 000 ha, mikä on reilun prosentin Suomen metsämaan alasta. Esim. yhteismetsien ala on nyt noin 700 000 ha.

Lisäksi merkittävä iso ostaja on Forest Holding Finland I Ky. Se sijoittaa metsiin tietääkseni merimiesten eläkekassan varoja.

Sastamalassa tänä vuonna tehdyssä ja viestiketjussa mainitussa kaupassa ostaja oli tamperelainen yritys (rahoitus- ja luottotoiminta), ei siis sijoitusrahasto. Hintapyyntö oli 195 000 e ja kauppahinta huimat 331 999 e.

Seurantani mukaan metsärahastot ovat tänä vuonna maksaneet ostoistaan keskimäärin yleistä hintatasoa vastaavasti. Ne eivät ole siis mitään hintahäiriköitä. Rahastojen ostot keskittyvät hintatasoltaan maltillisimpiin maakuntiin.

Yleinen käsitys näyttää olevan, että sijoittajat hakkaavat metsänsä keskenkasvuisina. Metsänhoitosuositusten mukaan Väli-Suomessa mäntyvaltaiset puustot kannattaa uudistaa keskiläpimitan ollessa 22-24 cm boniteetista riippuen. Käytännössä hoidettu männikkö on tällöin noin 60 vuotta vanhaa.

Olen kiertänyt kymmeniä metsärahastojen ostamia ja hakkaamia tiloja tänäkin vuonna eri puolilla Etelä-Suomea. Muutamilla tiloilla on tehty myös jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Osa niistä on näyttänyt hyviltä, osa ei. Yleinen havaintoni on ollut se, että harvennukset on tehty paikoin kovin voimakkaina. Samaa vikaa esiintyy yleisesti myös yksityisten mailla.