Minulla löytyy tuoreelta ostotilalta useita hyviä esimerkkikohteita jatkuvasta kasvatuksesta ja siitä mitä sen tulokset ovat ja mitä ne eivät ole. Tilalla on harjoitettu eräänlaista käytännön tason jatkuvaa kasvatusta eli tukkipuu on pääosin hakattu ja jos jäljelle on jäänyt riittävästi puuta kuvio on jätetty kasvamaan, jos ei niin alue on muokattu ja istutettu. Laitan kuvia tulemaan  muutamasta alueesta.

Ensimmäisessä edellisestä hakkuusta on noin 25-30 vuotta. Metsä on käytännössä puhdasta kuusikkoa noin 50 kuutiota hehtaarilla ainespuuta. Kuvio olisi vaatinut kunnon käsittelyä raivaussahalla vuosia sitten. Seuraava hakkuu tulee olemaan 5-10 vuoden päästä ja puuta tulee arviolta 50 kuutiota hehtaarilta pelkkää kuitua. Muutamat tukkikokoon ehtivät puut ovat yleensä viallisia.

Toisessa hyvin kivinen mäen laki MT pohjaa on kaksi kolmasosaa JKlla ja kolmasosa on istutettu männylle. Hakkuusta on noin 45 vuotta. Jk alueilla on noin 100 kuutiota hehtaarille kuusta, muutama tukkipuu kuvion reunoilla, muuten kuitua. Seuraava hakkuu 10 vuoden päästä, ehkä 30-40 kuutiota kuitua. Istutusmännikkö on harvennettu kerran ja nyt puuta on selvästi yli 200 kuutiota hehtaarilla, vähintään kolmasosa tukkia. Toinen harvennus on kiireellinen, poistuma 70-80 kuutiota/ha ja noin viidesosa tukkia.

Kolmas kuvio on hakattu ilmeisesti vuosi sitten talvella ja on hyvä esimerkki siitä mitä tulee kun tuuli runtelee jk kuusikon joka ei alunperinkään ollut kovin hyvä.

Kaikkia jk alueita yhdistää se, että luonnon monimuotoisuus loistaa poissaolollaan eikä ole ainakaan parempaa kuin istutusalueilla