Ranka-Antti otti tärkeän asian keskusteluun metsätilakauppaan liittyen kun peräänkuuluttaa myyjän ja ostajan oikeusturvaa metsätilakaupan yhteydessä.
Muutamalla sanalla kommentoin, kun teen töitä metsäkiinteistövälittäjänä ja olen perehtynyt metsätilakaupan virhekysymyksiin sekä hoitanut lakipuolen työni puolesta myös valtakunnallisesti ns. epäonnistuneiden eli virheellisten metsätilakauppojen pääosin sovintoratkaisuun johtaneita sovintoneuvotteluita.
Onnistuneessa metsätilakaupassa hallitaan myyjän, ostajan, välittäjän sekä asiantuntijapalveluntarjoajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet metsätilakauppaan liittyen. Metsätilan myyjän kannattaa metsäkiinteistönvälittäjää valitessaan hinnan lisäksi varmistua siitä, että välittäjällä on myös metsätilakaupan vastuupuoli hallinnassa. Varmasti monen välittäjän on tunnustettava että kehitettävää tällä puolella löytyy.
On kaikkien metsätilakauppaan liittyvien osapuolten etu, että metsätilakauppa tehdään onnistuneesti kaikkien osapuolten näkökulmasta eikä kauppaan tarvitse enää jälkikäteen puuttua. Kuitenkin lainsäädännöstä löytyy keinot metsätilakaupan virheeseen puuttumiseen mikäli sellaiseen tilanteeseen on jouduttu. Monesti metsätilakaupan virhekysymykset syntyvät metsätilakaupan pohjana olleista tiedoista, kuten metsätila-arviosta.
Metsätilakauppaa voi rasittaa laatu- vallinta- tai oikeudellinen virhe. Näiden mahdollisia seuraamuksia on hinnanalennus, vahingonkorvaus tai kaupan purku. Maakaaren virhesääntely suojaa ostajaa.
Tietysti välittäjällä on omat velvollisuutensa asiantuntijana, metsätilan myyjää kohtaan.
Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä. Miten pitää suhtautua niin sanottuun metsätilojen suoraostoon tahoilta, jotka eivät tiedä metsäasioista mitään? Voiko metsäalan ammattilainen toimia omassa kaupassaan metsätilan myyjän edunvalvojana ja kertoa millä ehdoilla kauppa kannattaa tehdä ja miten metsätilan arvo määritetään kaupan pohjaksi. Näinhän saadaan varmasti ostajan näkökulmasta parhaat kaupat, jotka ovat tietysti myyjän näkökulmasta huonoimmat kaupat (myyjä ei sitä kuitenkaan välttämättä ymmärrä). Kun myyjä ei tiedä mitä myy niin usein juuri silloin ostaja tietää mitä ostaa. Metsätilakauppa ei välttämättä aina ole pelkästään ostajan ja myyjän välinen asia, kuten niin monesti kuulee sanottavan. Toisen ymmärtämättömyyden hyväksikäyttäminen ei ole sallittua rikoslainkaan näkökulmasta, raja kulkee jossain ja rikoslaissa se on muotoiltu mm. seuraavasti.
KISKONTA (RL 36:6)
1) Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, 2) ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta 3) jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa 4) itselleen tai toiselle taloudellista etua, 5)joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Lisäksi mahdollisessa rikostilanteessa voidaan vaatia syyttäjää ajamaan myös rikoksesta johtuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta (taloudellinen vahinko minkä myyjä on hävinnyt metsätilakaupassa) rikosoikeudellisen syytteen ohessa.
Kaikkiaan on tärkeää, että metsätilakaupat tehdään myyjän, ostajan, välittäjänkin ja tila-arviontekijän näkökulmasta onnistuneesti mahdollisimman monessa Suomessa tehtävässä metsätilakaupassa. Siinä ei pitäisi olla mitään väärää.
Tuomo Liikanen, Rovaniemi, 050-4334720