Jotta voitaisiin kannattavuuden nettonykyarvolaskelmia vertailla, on tärkeää tietää missä maantieteessä ja lämpösummalueella metsätaloutta harjoitetaan ja puhutaanko laskentakorosta reaalikorkona. Pohjoisessa Suomessa on luonnollisesti oltava erittäin kriittininen istutustoimia kohtaan.

Toisaalta etelässä luonnontaimien kasvattaja menettää jalostushyödyn ja kiertoaika voi pidentyä jopa 20 -vuotta. Tästä näkökulmasta olla käyttämättä parasta alkuperää mitä markkina tarjoaa on täysin järjetöntä pl. erikoiskohteet vaikkapa juurikäävän saastuttamat metsiköt tai tietyt turvemaat.

Toimittajalle tulee haastava työ artikkelissa avata kannattavuutta. Mielenkiinnolla odotellaan.

Loppuun sijoittajaguru Jukka Oksaharjun lainaus: ”Kirvesmieskohteita en pidä asuntosijoituksina, koska niissä arvonnousu perustuu pikemmin omaan työhön kuin sijoitustoimintaan. On eri asia työllistää itsensä kuin laittaa raha tekemään työtä puolestaan.”

Kannattavuutta kannattaa mitata ja eriyttää oman työn osuus ainakin siinä tapauksessa, että kasvanutta pinta-alaa ei pysty enää itse hoitamaan. Tällöin liiketalouden opit korostuvat ja rahan aika-arvokin alkaa kiinnostaa. Alkuinvestointi uuteen tuotantokoneistoon on tärkein niin tilaa ostettaessa kuin taimikkoa perustettaessa. Laadusta toki tinkimättä.