Pihkatapille vois yhden elävän ajatuksen kertoa, hoitamattomasta taimikosta.  Kun tuollanen raivaamaton 4-5 metrinen koivikko alkaa lakoamaan, niin siinä menee samalla niin pikkutaimet, kuin isommat männyntaimetkin.  Siihen riittää ihan normaali luminen talvi.  Sitä monesti voi ihmetellä, että kannattaako taimikkoa hoitaa. Jos ei halua hoitaa, niin jättää hoitamatta. Saa vaan ”luonnon” hoitamia kohteita ja kun syöjiä on taimikossa ylitiheydessä, köyhtyy maan kyky kasvattaa järeää puuta. Kyllä sieltä kuitua löytyy kun antaa olla vaan. Ja kun oikein kauan oottaa niin joku tukkipuukin sinne ilmestyy.  Ne rahat mitä menee taimikonhoitoon tulee jo ensiharvennuksessa takasin.  Ensiharvennuksen jälkeen siellä metsässä on sitten ne kasvatettavat puut ja metsä alkaa kasvaan rahaa.  Vaa, jätäppä taimikonhoito tekemättä. Perunkirjalla ei kovin kummia ”korkokertymiä” siirry seuraaville sukupolville.  Metsätilaa ei koskaan pidä päästää siihen tilanteeseen, että kaikki päätteet on syöty ja taimikot on hoitamatta.  Hoidetut taimikot kyllä pitää itsestään huolen ja sinne metsä kehittyy.  Hoitamattomat sitten eivät koskaan kehity tukkipuuvaiheeseen.