On järkeenkäypää, että päästöjä syntyy eniten siellä, missä väentiheys on suurin (ja elintaso korkea). Lähi-idän suuripäästöiset alueet ovat tosiaan siinäkin mielessä yllättävät.

Henkeä kohden laskettua suomalaisten kulutuksellaan aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin suuret ja niiden vähentämisestä on vahva poliittinen tahtotila.

Hiilensidonnan laskentatavasta noussut kohu on ehkä hieman liioiteltua, sillä käsittääkseni vaihtoehtoisilla laskentatavoilla ei tule olemaan suurta ohjaavaa merkitystä siihen, millaisin toimenpitein ilmakehän CO2 pitoisuuden kasvu pysäytetään.

Eikö ilmastoneuvotteluissa sovittavien kompensaatiotapojen perimmäinen tavoite tule olla kannustaminen investointeihin/politiikkatoimiin, jotka edistävät ilmakehän CO2 pitoisuuden vähenemistä?

Kasvuttomien alueiden metsitys on kiistatta nähtävissä tällaiseksi. Millaisin politiikkatoimin Suomen metsien hiilensidontaa sitten voisi lisätä ja millaisella hiilensidonnan laskentamallilla siihen kannustaa?

Koskahiilensidonnan laskentamallien ei ole tarkoitus olla mikään vapaalippu kenelläkään pidän komission ehdotusta ihan perusteltuna – Metsättömien alueiden metsitys on selkeä hiilensidontaa edistävä politiikkatoimi, ja siihen laskentamallilla on oikeutettua kannustaa.