Kyllä se yksiköinti muuttuu, jos tuo pisto päätetään liittää osaksi tiekuntaa. Metsähehtaarien määrä ei tietenkään muutu, mutta muutos tulee kahta kautta.

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa osakas A päästäkseen 50 ha metsäpalstalleen ajaa ensin 5 km yksitystietä ja sitten jatkaa 2 km piennartietä, jonka hän on itse myöhemmin rakentanut yhdessä rajanaapuriensa kanssa vanhan kulkureitin paikalle.

Yksitystien rakentamisyksiköinnissä on aikoinaan A:lle määritelty tienkäyttömatkaksi (siis sen yksityistien) 5 km. Koska tien varresta on kuitenkin matkaa 2 km osakkaan A tilalle on yksiköinnissä käytetty todennäköisesti sivuetäisyyden korjauskerrointa, joka alentaa yksiköitä jonkinverran. Kerrointa on käytetty koska tiestä ei ole A:lle ollut yhtä paljon hyötyä kuin sellaiselle osakkaalle, jonka tilan läpi tie kulkee.

Uudessa tilanteessa osakkaan A yksiköt määräytyvät 7 km tienkäyttöpituuden perusteella ja lisäksi sivuetäisyyden korjauskerroin jää pois, koska tie tulee osakkaan maalle. Jos uuden piston rakentamisesta aiheutuu jotain erityisiä kustannuksia, voidaan rakentamisyksiköitä korottaa näiden osakkaiden osalta perustellusta syystä. Rakentamisyksiköt määritellään tietoimituksessa, jossa piston liittämistä yksityistiehen käsitellään. Näin isossa hankkeessa toimitus tehdään varmaan muutenkin.

Rakentamisen jälkeen laaditaan erillinen kunnossapitoyksiköinti, jonka perusteella hoitokustannukset jaetaan. Huomattavaa on, että kaikkia tienosia on hoidettava yhtä hyvin ja tien kunnon on mahdollistettava se liikenne, josta osakas maksaa yksiköitä. Jos näin ei ole, niin se pitäisi näkyä yksiköinnissä.