Timppa kirjoitti:
———-
Asia on yksinkertainen, kuten jo vuosia sitten kirjoitin. Se metsänkäsittelytapa on kannattavampi, joka tuottaa paremman kasvun. Uudistuskustannuksista ei tarvitse välittää, sillä paremmat kantohinnat jaksollisessa kattavat ne.
———-

Valitan, jos tämä kommenttini ei ole ihan suoraan TUKKIOSUUTEEN sopiva, mutta se liippaa minusta aika läheltä

Minusta asia ei ole noin yksinkertainen, kuin Timppa kirjoitti.

Kannattavuuden arviointi on hankalaa, jos olemassa on vain jaksottaisesti kasvatettu metsä, joka muunnetaan vähitellen jk-metsäksi. Arviointi yksinkertaistuu, jos metsä on jk-metsä. Näin kuitenkin nykyään on harvoin, koska Suomessa yleensä mistä tahansa asiasta on kerralla olemassa vain yksi totuus.

Minusta metsän tuottavuudessa pitää huomioida uusdistuskustannus ja jk-metsään jätettävä puusto. Pitää huomioida korkotuotto, joka saadaan metsästä hakatun puun myyntituloista. Korkokulut pitää huomioida ao. metsään tehtyjen investointien aiheuttamista kuluista. Korkotuotto/kulut pitää huomioida siten, että lasketaan ainakin yhden jaksollisen metsän koko kierron aika (esim 70-80 v).

Jaksollisesta metsästä voidaan saada enemmän kuutioita, mutta arvokkain pääosa saadaan siitä vasta kierron lopussa. JK-metsästä tuottoa tulee useamman kerran lyhyemmin aikavälein. Jos tämä tuotto sijoitetaan kasvamaan korkoa, niin tulos on aika yllättävä.

Kaikki, joilla on exceli tai muu taulukkolaskentaohjelma, voivat tehdä yksinkertaisen harjoituksen, jossa tehdään molemmille kasvatustavoille investointikulu- ja tuottolaskelma, jossa on huomioitu myös korko, niin korkoprosenttia hieman muuttamalla nollasta ylöspäin, lopputulos voi kääntyäkin toisinpäin kuin olettaisi.

———-
Sauli Valkonen METLA, 2012:
Puuntuotos eri-ikäisrakenteisissa metsissä

”Ei maksimoida puuntuotosta vaan taloudellista tuottoa.
– metsän käsittely olisi erilaista, jos tavoiteena max m3/ha”
———-