Nimimerkki savo´ttamies laukoi 8.6. yleispätevän totuuden raakkiasiassa. Käytännössä aina niin moton kuin metsurinkin tekemänä tulee raakkia tukkikasaan ja tukkikelpoista tavaraa menee kuitukasaan. Muunlaista totuutta ei yksinkertaisesti ole, vaikka esim. suorittavan portaan puheista ainakin minä saan kokolailla muun käsityksen. Ammattitaito, hakattavan puuston laatu ja tietenkin myös ylitiukat taksat ratkaisevat, kuinka paljon tuota ”siirtymää” puoleen ja toiseen tulee.

En nyt mene yksityiskohtiin, mutta otanpa esimerkin. Tein jokin aika sitten erän koivutukkeja. Raakkiprosentti oli 0, … Vain yksi pölli ei täyttänyt kriteerejä. Hakatun määrän perusteella oli helppo päätellä, että raakkitukin pituus oli 34 dm. Mitä ilmeisimmin ko. tukki oli joltain sivulta alle minimipaksuuden.

Hakatut koivutukit eivät olleet omalta tilalta, koska en ole eläissäni omistanut aariakaan metsää. Siitä huolimatta otin koivutukin mahdollisimman tarkoin talteen tekemällä tyvilumppeja, jonkun välilumpinkin, tyvestä kuitupöllin, kuitupöllin tukkien välistä jne. sekä käyttämällä kaikkia sallittuja pituuksia. En hakannut urakkapalkalla, vaan korvauksen sain ”muulla tavalla”.

Myönnän, että on helppoa olla ”pollea”, kun pystyin nollalla alkavaan raakkiprosenttiin. Valitettavasti on toinenkin totuus. Aivan varmasti näin pienellä raakkiprosentilla, siitäkin huolimatta että otin tukkiosuuden omasta mielestäni viimeisen päälle talteen, vanerikelpoista tavaraa on mennyt kuitupinoon. Kuinka paljon sitä on! Sitä on mahroton sanoa. Se kalvaa omaatuntoani hautaan asti!!!!