Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jatkumosta ja tallintaus valmeteista. Olemme masinesteja jo kolmessa polvessa.Metsä on meille kakille tärkeä. Nuorimmalle kolmevuotiaallekkin tulee koneviesti joka on otettava mukaan aina hoitopaikkaankin.
Uskomattoman tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia hommaansa on nuo vanhatkin koneet. Yksinkertaisia korjailla ja mikä parasta että masinisti pääsee ihan oikeisiin töihin koneilla joihin ne on aikanaan kehitetty. Romuja ne ei meille ole, ei todellakaan. Kaikki ainakin yritetään korjata alkuperäiseen kuntoon.
Tämähän on sivujuonne tuohon jatkuvuuteen omalta osaltaan. Metsän uusimisen ja kasvatuksen ohella. On se kiva katella ku ekaluokkalainen pojanpoika käy lokomolla hakemassa pöllikuorman tienvarteen nopeammin kun ite. Hakeutukoon aikanaan mille alalle vaan mutta tekniikan perusasiat tulevat haltuun ja se ei liene haitaksi kenellekkään. Samalla rakkaus siihen metsään tulee ihan ku itsestään verrattuna siihen että puoliväkisin pojat ja tytöt viedään pottiputken kans polkeen taimia….mielestäni siinä on iso ero…
Jeessi, älä nyt kuitenkaan vedä vaimoja, ainakaan minun vaimoa tähän keskusteluun osalliseks….
<EDIT: kieliasua siistitty>
Tuskin se tähän liittyy pätkääkään mutta vaimo onerittäin vahva nainen. Nyt on hoidellu eteläsavon palstoja ihan itsenäisesti toukokuun puolivälistä lähtien, Tullennee ens kuussa käymään täällä lääkärissä.
Kerroppa jees harjavalta miten edellämainittu liittyy aiheeseen metsämiehen parempi auto….
<EDIT: osa tekstistä poistettu>
Mulle autoilu eikä autot anna minkäänlaisoia kiksejä. Ompahan vaan välttämätön kulkuneuvo metsäläiselle. Julkinen liikenne ei ole ees polkupyörämatkan päässä. Mulla on kolme autoa. Hiluxi on melko uusi. Sillä ajelee enimmäkseen renki koska kontissa on öljyt, letkut ja muu tarpeellinen. Enimmäkseen nyt ajelen 17 vuotta vanhalla farkku corollalla. Helmi jolla on ajettu n. 250 tuhatta. Kolmantena on 450 tuhatta ajettu Almera. Savossa mökkiautona. Väli on täältä helpompi kulkea junalla. Ennen lensin sen välin mutta ku veivät lupakirjan. Vaimo ajelee Tiguanilla
Minulla on ollut monenlaista autoa….ihan luksusautojakin eikä niitä oo sen kummemmin ikävä. Kuhan ovat kunnossa eikä turhaa savuttele. Maasturit on minulle parhaita huonojalkaisena. Helpompi on korkealta penkiltä pudottautua pois kuin korollasta pujotella perse maasta, hinata ittesä seisomaan.
Meillä on aina harrastettu moottoriurheilua. Rallia ja kelkkakisoja. Kuului aikanaan osaksi businestä. En koe tehneeni siinäkään mitään rikollista. Talviajokouluja pidin Porchelle, Mitsulle ja BMW:lle.
Minulle ei merkitse mitään millä nyt liikun. Hauskaahan tämä ketju on seurata. Hemmetinmoista tyhjän vääntöä. Mukava välillä härnätä ja sohasta kusiaispessää. Uskonkin että suurin osa meistä osallistuu keskusteluun kieli poskella ja härnää tosikkoja
Voi jesseriepu sinun käsityskykyäsi. Voihan sitä tietysti hakea vaikka 100. Jos tiedetään että saadaan kymmenen ni haetaan kuitenkin 15 varulta….voihan jokin muuttuakkin…..näin me tehdään. Lupia tulee kuitenkin suurinpiirtein se mitä ennakkoon on tiedossa.
Juuri noin mitä Planter kertoi. Parhaimmillaan yhteislupa toimii juuri näin. Tiedossa on minkä verran lupia annetaan ja on aivan turha panna suurempia lukuja hakemuksiin kuin mitä etukäteen maksimissaan tidetään saada. Ennen riistanhoitoyhdistykset puolsivat luvat ja käytännössä jakoivat kiintiön eri alueille tämmöisessä isossa rhy:ssä. Kotiinpäinvetoa oli sen mukaan eri suunnille mistä nyt sattui olemaan vahvoja hallituksen jäseniä. Nyt asian päättää riistakeskus. Kuunneltuaan riistaneuvostoja. Niin kuultuaan….mitä se tarkoittanee. Riistakeskus voi tehdä mitä se haluaa kuultuaan riistaneuvostoa. Päätös kulloisestakin kannan leikkauksesta on vain ja ainoastaan riistakeskuksen käsissä. Kyllä me metsästäjät tapetaan kaikki mitä lupia saadaan. Ainahan se ei onnistu ihan satasella kun hirvet siirtyilee pois alueelta. Se että mentäisiin porukalla yhteisluvalla naapuriseuran alueelle ei onnistu. Sitä ei maanomistajat eikä metsästäjätkään hyväksy….ne on meijän hirviä. Muutoin kyllä yhteislupa sujuvoittaa metsästystä monin tavoin
Gla, onko se polkupyörä metsämiehen paras auto? Toki kunnioitan niitä joiden harrastus on pyöräily. Nyt kuitenkin puhutaan autosta. Auton käytännöllisyys omaan tarkoitukseen on minusta se valintaperuste johon ei ees naapurilla ole sanomista….no eukolla tietenki mutta siitäkin selviää ku ostetaan sille oma. Minä ajelen ihan vaan huviksenikin mantuja tarkkaillen. Ei minua ilmasto huoleta pätkääkään omilla tekemisillä kun tiedän mitä maailmalla tapahtuu. toki minun autot on kunnossa ja selvinny vuosittain päästömittauksista.
Ois se helppoa mennä metrolla. Lähimpään julkiseen kulkuneuvoon on kuitenkin matkaa 14 km. Niin, voishan sen tietenki pyöräillä….p kele…sehän menee kolmesti päivässä suuntaansa..
Tokihan se iso kelkka vetää paremmin kun mennään umoisessa ja pehmeällä polanteella. Niistä kömyröistä olen kuitenkin luopunut jo ajat sitten. Vetokyky 38 senttisellä. 50mm harjalla vetää vähintään saman polanteella. mieluummin kapea ”tolppakeula” esim. forest fox, skandic tai vastaava. Jaksaa käsitelläkkin. Rautareet ja pulkat saa unohtaa. Raskaita vetää ku lumiaurat. Kyllä perinteinen puinen parireki on paras kun se notkeana telinä kiemurtelee perässä maaston mukaan. Ja se kestää paremmin kuin teräs.
Tämä ei olemitään mututietoa vaan arjessa koettua. Minulla oli safarifirma 20 vuotta ja lopussa 160 kelkkaa. Kapeat pitkät kelkat valikoitui opaskelkoiksi puiset parireet perässä. Uskomaton määrä tavaraa on reessä kun mennään jäämerelle safarina. Viikko ja tuhat kilometriä….välillä umpistakin. Rautareet ei hitsaamatta sitä tee ja pulkkaa ei vedä norsukaan. Raskaita, todella raskaita kuormia vedettiin kun rakennettiin tukikohtia erämaahan. Kyllä ketteryys ja ajamisen helppous voittaa sen kömpelön norsun vetokyvyn. Ja sen parireen ei saa olla suuri. yleensä niistä tehdään pirunmoisia lotjia.
Raskas kelkka on omiaan latu- ja reittihöylän vetoon mäkisissä maastoissa mutta keveähköä helpostikäsiteltävää vetokykystä ei voita mikään.
Hankintakauppaa en alkaisi tekemään kummallakaan. Polttopuiden hankintaan omiin tarpeisiin molemmat on oivia pelejä. Samoin muutamien tuulenkaatojen pois hakuun.
Ei pidä heti lannistua kummankaan kanssa opetellessa. Alku on aina tuhertamista. Urat pitää suunnitella hyvin etukäteen. Minulla on mönkijät molemmissa päissä suomee. Kelkkaa en Mikkeliin vie. Liian lyhyt lumikausi ja urien teko hankalaa. Täällä missä asun kelkka on tosi käypänen kun lumi tasaa maaston. Hyvä puinen parireki perään. Ei mikään rautakosla. Viikonloppuna saa paljon aikaseksi. Lauantaina polkee mennessä uran ja sahhaa muutaman tankillisen. pyhänä kyllä jaksaa sen ajaa pinoon mitä eilen kehtas tehä.
Valinta riippuu ihan siitä kumpi ompi kampi….onko sulla paremmin aikaa lumen-,vai sulan aikaan.
-70 luvulla ajoin urakalla satoja tonneja lannotteita mhy:lle. Hullua hommaa…kelkka metrin hangen päällä ja kesällä ajetut säkit metrin hangen alla. Lumiset muovisäkit on mukavan liukkaita heitellä puoltoistametriä korkealle. Oli se semmonen oppikurssi että vieläkin puu kulkee mettästä kelkalla pinoon ihan vaivattomasti..
Ei hankintahommiin kyllä mitään järkeä kummassakaan