Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset
-
Oikea auto on vasta sisäänajettu 180 kilometrillä. Kyllä ne litran korppusahat on nähty oli ne sitten tehty ranskassa tai saksassa tai missä vaan. Jos lohko on viidenmillin aineesta ni ei ne kestä ees sitä viittä vuotta.
Ei se minun keksintö ole tuo viis vuotta. Nämä kinnerimiehethän on mulle kertoneet että viisvuotinen joutaa paalata. Vertaampa vaan nuita kinnereitä pesukoneisiin tai jääkaappiin mitä nykyisin on myynnissä. Kertakäyttökamppeita. Kortti on menny mykäksi eikä kannata korjata koska uuden saa halvemmalla. Siinä teidän egologisuus….uutta putkeen vai mitens.
Oikean auton korjaukset alkaa vasta 350 000-500 000 kilometrin jälkeen, Siihen asti riittää ku uusitaan jarrupaloja ja vaihellaan öljyjä. Näin autoilla joilla tehdään töitä. Tietenkin siinä markettipyörityksessä riittäs mopoki
Vertaat nyt entistä pensarosvoa nykyiseen kinnariin. Eihän se niin ole. Ei nuita ole tehty kestämään kun juurikin sen viis vuotta. Haaveissa on edes kymmenen vuotta. Samapa se sinun taloudelle on vaan maailmaasyleilevänä enrgian ja saasteiden säästäjä vastaa nyt kysymykseeni. Onko kokonaisuutena ajatellen yhteiskunnallisesti paremmin ja kestävää.
Tottakai tälläkin konstilla pyöritetään teollisuutta ja työllisyyttä. Olette markkinoinnin uhreja. Muka vihertäviä pieruinenne. Son iso vale.
Mutta näiltä kinnareihin rakastuneilta litran satasella säästäjiltä ei ole tullut kommenttia kysymykseeni kokonais eneregian kulutuksesta….viiden vuoden paalauksen ja uuden auton synnyttämistuskista????
Perustelkaa
OLen ollut paljon ranskassa ja muissakin välimerenmaissa. Eihän sitä nyt voi verrata mikä auto siellä toimii ja mikä täällä tai siperiassa. Toki ranskikset ja viijatit puolustaa hyvin paikkansa niissä maissa…. mutta heh…täälläkö. Ei tosiaan. Olkokoon niiden markkina-alue siellä minne ne on tehty.
Osaan kyllä ajella ilman naviaattoriakin. Kokeileppa päivitellä vanhaa navigaattoria, ehkä vielä onnistuu mutta koko systeemi on murroksessa ja uudet systeemit tulossa. Meillä on melkeen jokaisella tapletit….pelkästään google mapin navikointi menee edelle monessa suhteessa….miksi siis maksaa kalliisti museovehkeistä….kysyn vaan.
Automaatti-ilmastointi on ollut pitkään miltei kaikissa autoissa, ainakin mulla. Tosin ei siinä wanhassa almerassa eikä korollassa.
Mulle on mukavuutta juurikin ilmastointi, keskuslukitus, ja toimiva radio. No on ollu jo pitkään. Ehkä kaikkein tärkein on mulle ollu radion kehitys….hakee kuuluvan kanavan. Me seniorit muistamme sen ajan ku muutaman kilometrin välein piti ruuvailla kanavaa kohinoiden takia.
Eipä sillä, meillä on niin erillaisia arvoja ja arvostuksia. Ja olkoonkin niin vapaassa maailmassa…
Autoissa on käynyt samoin kuin kodinkoneissa. Käyttöikä on tarkoituksellisesti tehty lyhyeksi. Vuoden vanha tulostin on vanha ja joutaa kierrätykseen,Tietokone ja kännykkä parissa vuodessa. Jos ne kestäs niin markkinat kuihtuisivat.
Kuinka egolokiseksi voi sanoa suuntausta että auto paalataan viiden vuoden kuluttua? Senhän on nuo pienet turbotetut korppusahat laskettu maksimissaan kestävän…..ei hyvä. Jos kulutus laskee litran niin onko sillä merkitystä. Miettikääpä syntyykö se korppusaha ilman enerkiaa luonnolisen poikimisen kautta. Ei kyllä se on varsinainen pihtisynnytys…
Kymmenen vuotta vanha autokaan ei mielestäni ole vielä vanha jos se on tunnetusti kestävää merkkiä. Kymmenessä vuodessa ei ole juurikaan mukavuudessa tai turvallisuudessa muutoksia… paitsi ne turhat elktroniset härpäkkeet jotka tahtoo reistailla jo uutenakin…saati parin vuoden päästä.En kyllä huolisi intekroitua navikointijärjestelmääkään uuteen autooni jos ei olisi pakko. Ne järjestelmät kehittyy niin nopeeta tahtia että vuodenvanha systeemi on jo nooanaikainen..
En tiedä kuinka vanhat kokemukset jätkällä on tilhistä. Mulla on molemmat, vuoden vanhat tilhi ja huski. Molemmilla tankillinen kestää suurinpiirtein saman aikaa. Molemmilla tahtoo tulla ikävä tupakille ennenku pensa loppuu. Molemmat on kyllä hyviä. Ikinä ei enää normikaasari vehettä!
Monenlaista lättyä olen käyttänyt ja kaikki terävänä purasee…
Katsastin loppuun sen almeran roppanan. Tulipa niillä viron iskareilla todellinen kolakärry. Eipä sillä kyllä ajetakkaan ku jonku kilometrin siirtymiä muutaman kymmenen kertaa vuodessa.
Puolituttu katsastusmies arveli; ”ei oo tosi, tämähän on se saman tyttös auto jota talkoilla hitsasin tytölle jo ainakin seittemän vuotta sitte, Tämä on sitte viimenen leima. Älä ennää ens vuonna haalaa tätä tänne….kaikkea perkelettä sinä pijät”
No en vie ennää, lupasin.
Lapin yhteismetsä on vasta nyt on alkanut jakamaan osinkoja pikkusen. Yhteisellä sopimuksella alkuun oltiin vuosia jakamatta tuottoa ollenkaan . Aloitettiin tyhjästä ja tarkoitus olikin päästä vauhtiin laajentumisen kautta. Kyllä se vielä vauhtiin saadaan. Sijoitus per lurjus olikin pieni ja kokeilunhaluhan tässä oli ja on minun motiivina.
Ymmärrän kantanne siinä että jos olette puhtaita sijoittajia ei metsä ole ollenkaan paras kohde. Minulle se on osa elinkeinoa ja saan siitä hyvän palkan tekemälleni työlle.
Olin liike-elämässä puolet elämästäni. Perheyritys kasvoi vaan liian suureksi pariskunnalle hoitaa. Väsyimme totaalisesti ja älysimme myydä sen 2008. Viisi vuotta menikin sitten henkisessä lamassa ja en saanut mitään järkevää aikaseksi.. tietenkin metsissä tuli rästejä. Nyt alkaakin olla metsät siinä kunnossa että kestää pari laiskaakin sukupolvea…silti tuottaa
Olin osake ja sijoitusmarkkinoillakin firman myymisen jälkeen mutta nykyisin pientä. Kaikkeen ei jaksa keskittyä
Meillä on kaks tiisseliä ja bensavehettä. Eilen käytin 440t ajetun Nissan Almeran katsastuksessa. Pitihän siihen jo vaihtaa takaiskarit. 50 virosta tilattuna yhteensä molemmat. pari tuntia askartelua. Almeran paikka on Ristiinassa. Siellä se oottelee valmiina vajassa kun köröttelen junalla Mikkeliin ja maistelen littanasta. Tarvitsen auton siellä ettävoin kulkea palstoilla. Omiaan siihen. Kilometrejähän siihen ei paljo kerry.
Nykyään on niin helppo sähöisesti poistaa liikenteestä ja ottaa taas käyttöön. Maksaa vain vitosen luokkaa kerta….vaikka päiväksi kannattaa ottaa käyttöön. Vakuutukset ja käyttömaksutkin ovat noin toimien mitättömät.
Näätä laskeskelee yhden kuvion tuottoa tietämättä edes maapohjasta mitään. Asettelee teesejä lonkalta. Jos kehtasit lukea ja ymmärsit mitä kirjoitin….kuvion ehdoilla miten kannattaa uudistaa. Luontainen ei kertakaikkiaan onnistu kaikilla maapohjilla. Lapissakin on reheviä hyviä kasvupaikkoja joissa paksukunttaisuuden takia paras kasvupohja saadaan aika rajullakin äestyksellä. Kuntta ja moreeni sekoittuvat sopivasti ja kasvukausi pitenee merkittävästi. Kasvualustahan ei ole turveeristeen alla kellarissa. Niinku edesmennyt väärtini Lanko-Pekka opetti jätkälle niin mullekki…”siihen veltathun maahan ku tärlhäytät hyvät taimet nijoan se perlkekele kasvaa hyvin…anna ensin painua ja tekkeytyä” Pekka oli legenda jo eläissään. On toiminu.
Jos näätä ymmärtäisit lukemasi ja mietiskelisit et pysyisi teesissäsi. Tottakai luontainen uudistaminen on käytössä aina kun se on mahdollista. Kaikki konstit on käytettävissä ja myös käytössä. Tälläkertaa myös jatkuva kasvatus ihan vaan kokeeksi ja kauniiden rantojen maiseman takia. tuleepahan seki vielä nähtyä. Aika suuri pläntti tulee nyt siemenpuuasentoon ja pikkusen naarmuttelen pintaa kevyellä vehkeellä.
Kasvaa se puu täällä lapissakin kun sitä järkevästi hoidetaan. Ei koskaan tietenkään etelän lehtomaiden tasolle voi kasvussa päästä. Tiedän, en luule, koska hoitelen metsiä molemmissa.
Usko jo näätä että metsänhoito ei ole suoraviivasta geometriaa eikä yhtälöillä ratkaista kuin yhden kuvion tuottoa edes teoriassa. Laskennalla tietenkin saa karkeita suuntaviivoja ettei lyö käsiään kakkaan. Yleispätevää kaikenkattavaa kaavaa sillä ei saa aikaseksi. Excelillä korkokengissä ei ratkaista mitään….kyllä se on jalkatyö
Enontekiöllä olin aikoinaan urakkametsurina ja uusiminen unohtu….siksi siellä ei kasva mitään.
Et koskaan vastaa väitteisiini vaan nakkelet seuraavia tyhmyyksiäsi ja paljasta tietämättömyytesi.