Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 1,268)
  • wanhajätkä

    Paljon oon mettiä kolunnu enkä oo yhtään ferkkua löytäny hylättynä…

    wanhajätkä

    En vertaa autoa ja metsäkonetta. 70 luvula Pohjolan Auto varusteli yhdessä Marttiinin kans Fordeja metsäkoneiksi.  Tekivät mahdolisimman keveän prototyypin isoilla renkailla. Muuten hjuva mutta ei sillä tyhjänä palstaan päässyt. Jauhoi vain välilumessa saamatta vetopitoa ollenkaan. Täydellä kuormalla kyllä eteni jotenkuten. Ainoaksi jäi mutta tulipahan sekin kokeiltua. Susi tuli. Ei meinannut pysyä pystyssä kuormatessa ees sillä lyhytpuomisella kattopilkillä.

    Suo siellä vetelä täällä. Rattorissa pitää olla rautaa. Varsinkin ensiharvennuksilla puustovaurioiden ehkäisemiseksi. Teloihin leveyttä ja puomiin ulottuvuutta jotta voidaan puida puu ajouralle havumatto.

    Autot on autoja eikä renkaissa kannata säästellä. Ensiasennuskoko on useimmiten paras kompromissi. Sillehän alusta on suunniteltu.

    wanhajätkä

    Vai on se remie ihan boein tai airpussipilotti. Ny kyllä alan pelkään lentämistä. Kerro heti missä yhtiössä toimit kipparina. Olen itsekkin pilotti. En toki missään matkustajakoneessa. Ei kevyet koneet omaa mitään laskeutumisautomatiikkaa vaikka ois mikä autopilotti. Lisäksi  autopilotilla laskeutumiseen tarvitaan tietyn kategorian kenttä, Kipparilta vaatimuksen mukaiset lupakirjat… Myös lentoyhtiö jonka kipparina lentelet unissasi täytyy olla luokiteltu kakkoskatekoriaan…

    Ei se niin mee ku yrität meille ”tyhmille” uskotella. Sinä et ole kakkoskatekorian kippari…nolasit ittesi.

    Mulla on vesitasokelpuutus vieläkin voimassa mutta medikaalin veivät sydänoireiden takia. Eli en enää lentele ku go-pilottina. Kone mulla toki vieläkin on.

    Kertomuksesi on naurettavia. Tuskin oot uskaltanut istua vinnairinkaan kyytiin…

    wanhajätkä

    Pessimistihän ei pety! Jätkän kans samaa mieltä juuristojutusta. Ei täsmälannoitus tarkota että leivinuunin tuhkat viedään kotikuusen juurelle. Toloppa ei laske pelkästään tuhkan ravinteita vaan hoksaamattaan kylvää urean samalla reissulla kuusen takana vaimolta piilossa. Sikspäkki kaljaa jalostettuna ureaksi antaa varmasti riittävän typpipläjäyksen kotikuuselle säännöllisesti toistettuna. Levityslaitteeksikin riittää pippeli ja käsi. Juuristovauriot ei meilläpäin ole suurikaan ongelma. Myrsky kaataa jokusen puun helpommin uran laidalta. tuhkalannoituksella näyttäisi olevan parantuneen kasvun lisäksi juurikin terveysvaikutus. Suopursuruosteesta kuusetkaan ei kärsi niin pahasti. Kärsii toki mutta toipuu nopeasti. Kuusen koukkulatvaa ei juurikaan esiinny vaikka sitä lannoittamattomilla aloilla näkyykin.

    Irtoraha ei mulla pesää tee. Sataset lähtee kiertoradalle eikä kotiosoitetta välttämätt takaisin löydy ees pörssissä. Eurolla on juuret jopa ajouralla.

    Monet minua mollaa nollarajan puuntuottajaksi. Kai olenkin. Kuitenkin täällä pohjoisessa on etunsa. Maapohja ei ole ollut ylihinnoiteltua. Lannoituksella pääsee kohtuullisiin, jopa hyviin tuloksiin. Taudit ja tuholaiset, ei hirvet eikä porotkaan suuremmin vaivaa…vajaa vaaksa on lunta ja pakkasta toista viikkoa parikymmentä. Metsässä on hyvä liikkua ilman juuristovaurioita.

    Kyllä osa tuhkantuottajista tukee  mukavasti tuhkan kuljetuskustannuksia. Ongelmajäte, siis tuhka, maksaa laitokselle saturaisen per tonni läjitysmaksuna. Neuvotellaan. Jos otan sen jätteen vastaan tehtaan portilla kuluja ei ole ja laitos voi osallistua kustannuksiin jos on fiksu.

    Kemijärven sellun investointipäätöksiä odotellaan tammi- helmikuussa. Positiivista välkyttää. Tottakai tähtään tukin tuotantoon mutta pääasia on että puumassaa tulee, ei nyt joka hehtaarilta mutta aloilta joilla on edellytyksiä…vaikka tuhkaamalla.

    Tolopainen, jos satuit ymmärtämään lukemaasi. Kemera ei ole ratkaiseva tekijä minun terveyslannoituksilleni. Kerroinhan että yhden talven tuhkat levittelin ilman kemeroja.

    Satkun kustannus per hehtaari ei ole paljon teki metsässä mitä teki kunhan tulee tehdyksi eikä vaan viisastele netissä ”paremmilla sijoituksilla”

    wanhajätkä

    Tolopainen nyt on hakoteillä lannoituksesta vielä enemmän kuin muissa kommenteissa.

    Pienemmät alat, alle viishehtaaria on ihan järkrvää lannoittaa pulkasta. Eipä oo kummonen homma ja kopterikylvöön verrattuna palkka on melkoinen. Metsäsijoittajallehan se ei toimi koska tili tehdään pöydän ääressä. Matti meikäläiselle kylläkin.

    Tuhkalannoituksen vaikutus. Pääravinteista typpeä ei juurikaan ole tuhkassa. Fosforin ja kaliumin ja hivenravinteiden määrä on suht sopiva puuston tarvitsemassa suhteessa. Meillä kuitenkin ois tarve lisätä booria ja kuparia. Niitä nyt keväällä turskautan tuhkatuille alueille.

    Kun puhutaan rakeistetusta tuhkasta lannoitusvaikutus on hitaasti käynnistyvä ja kestää 20-50v. Lumella stabiloitu raakatuhka vaikuttaa miltei kuin lehtilannoitus…heti.  Rakeistettu tuhka liukenee todella hitaasti. On yritetty tutkia koneiden levitysmäärien tasaisuutta istuttamalla muoviämpäreitä eri etäisyyksille. Eihän se onnistunut ku se karkea sepeli meni läpi ämpäreistä…no voi vaan kuvitella millon se kivi alkaa vapauttaan ravinteita.

    Tuhka on emäksistä ja happamuuden väheneminen vilkastuttaa pieneliötoimintaa, lisää puiden typensaantia ja vähentää muiden alkuaineiden myrkyllisyyttä. Ei fosforihuuhtoutumaa, Kadmiun ei rikastu marjoihin eikä sieniin. Aluskasvillisuus lisääntyy ja houkuttelee hirvet pios taimikioilta. Päin vastoin kuin täällä palstalla sorkkaeläimet on suuri viholinen. Minulle ne merkitsee yleensä positiivisesti jauhamalla kunttakerrosta ohuemmaksi koparoillaan. Hoitavat taimikoita suht tasasesti johtuen käsitykseni mukaan juuri tuhkasta. Lämpösummahan se meillä napapiirin tuntumassa on se kasvutekijöiden lyhin kimpi.

    Minä otan raakatuhkan kahdelta toimijalta jotka kuuluvat eviran valvontaohjelmaan ja evira antaa toiminnan raamit. Lämpölaitos käyttää lisänä myös turvetta joten sehän nyt on ”laihempaa”. Max käyttömäärän rajaa kadmium 50 vuodelle laskettuna. 5800 kg hehtaari on maksimi. Keitele groupin tuhka on puhdasta kuorituhkaa, tuhtia tavaraa. Käyttömäärän raja tulee vastaan arseenissa…muistaaksen 3800 hehtaari.

    Olen pyrkinyt kylvämään lähes max

    Joku jo epäili määriä. Tarkistin määriä ja häppä yli 1000 tonnia on tuhkaa josta ehkö sata-pari on vielä aumassa. Merkittävä määrä kuitenkin tuhkaa ja alaakin.

    Tykkään että kirjoittamisiani kyseenalaistetaan ilman vinoilua. Tuleepahan tarkistettua. Kerään kokemuksia ja koko ajan seuraan tekemisien tuloksia. En halua syöttää pajunköyttä muuta kun märehtijöille….täälläkin niitä on ihan kotitarpeiksi.

    Terveisin tuhkamuna…

     

     

     

    wanhajätkä

    Mulla on kokemusta lannoittamisesta melkeen sen kaikissa muodoissa. -70 luvulla suometsien PK lannoitetta suoraan pulkasta lyhennetyllä muoviäyskärillä. Kangasmetsiin ureaa keskipakois levittimellä. Suht tehokkaita tapoja molemmat.

    Ajoin myös urakalla lannoitesäkkejä metsään moottorikelkalla. Kovimpia hommia mitä oon teheny. Syksyllä rekka oli tuonu 50kg säkit mettätien varteen. Ku pyssäytit kelkan kohalle metrin lumessa ni reen pinta oli leuan tasalla. Voi jessus ku sen lumisen muovisäkin sieltä pohjalta koppasit syliin ni pitipä sitä reilusti puristaa että sai kammettua kuormaan.

    Nyt oon sitte tuhkan kans mäikänny. 1400 tonnia on tähän mennessä levitetty raakatuhkaa omiin metsiin. Aloituksesta tulee keväällä kolme vuotta. Näkyy kyllä selvästi havun mitassa ja värissä. Pituuskasvussa ei niinkään paljon vielä. Pitää hommata lustopora ja ruveta tutkimaan myös vuosirenkaita.

    Oli siinä alkukankeutta meillä kaikilla. Metsäkeskus, tuhkan tuottajat, (Kemijärven kaukolämpö ja Keitele group) ja  entinen metsäkonekoulu joka taitaa olla joku Romu tai Reva viimesimmän muodin mukainen nimi. Minä viimeisimpänä joskin sitkeimpänä.

    Ensimmäinen vuosi meni lumille kiitos metsäkeskuksen joka oli hukannut hakemukseni jossain ”tallennusvaiheessa”. Lannoitushankettahan ei saa aloittaa ennenkuin rahoituspäätös on tullut. Kevät tuli ja purot suli ja mulla satoja tonneja tuhkaa aumassa. Pakkohan ne oli levittää ku kevät tuli ja purot sano pulipuli. Ei siis tukea.

    En toimittanut neulasnäytteitä. Hanke meni ennakkotarkastukseen. Kasvuhäiriöt oli niin selvät että katselmus riitti. Muutenkin antoisa päivä ammattilaisen kans metsässä.

    Tuhkan toimittajien pitää olla jossain lannoitteen valmistaja rekisterissä ja kuulua eviran valvontaohjelmaan. Keitele groupilla oli asiat jo hanskassa mutta opastappa ylpeä lämpölaitos samaan. Jessus.

    Määräykset ja tuhkan analysointi onkin tarkkaa puuhaa. Maksimimäärät per hehtaari tulee sieltä. toisen toimittajan tuhkassa kadmium ja toisen arseeni olivat rjoittavina tekijöinä max määriin. No siitäkin selvittiin.

    Minun tehtäväni alkoi siitä sitten tuhkan stabilointina. Ei muuta ku lumikauhalla meloa lumen kans sekasin pölämättömäksi. Se on vaatimus. Siitäkin selvittiin.

    Seuraava vaihe oli sitten levitys. Sen lupasi koulu hoitaa ja osin hoitikin. ainut etten saanut panna boorilisää. Pieni laite jota käytetään tuorerehun teossa silppureissa hapon tai muun aineen lisäämiseksi ja oikean happokäymisen saamiseksi…..ei meillä oo aikaa värkätä…. Nii eipä ollu ei. Kiire oli vain opettajilla ja työnohjaajilla. Joinain amuna näky vilaukselta ja painui ”toimistohommiin”. Valvoin koko operaation ja tuurasin kiireisiä opettajia. Sovittiin että homma jatkuu seuraavana keväänä. Helmikuussa soittelin että nyt ois aumat valmiina ni vastaus olikin…”Ei me joudeta värkkäämään Eikä panna levitintä ajokoneen päälle ollenkaan”…. Olipa mielenkiintoista kehitellä erillaisia värkkejä ajokoneen päälle että sain tuhkat mettään…enkä kaikkia saanukkaan. Yhtään todella toimivaa ratkaisua en kerinnyt kehitellä. Jotenkuten siitäkin selvittiin. Opin sen verran että älä ikinä luota oppilaitoksiin ja heidän pyhiin lupauksiinsa.

    Viimetalvi oli välivuosi etten voinut metsään mennä ollenkaan mutta nyt taas aumataan ja raivataan…

    Boorin kylvöön mulla on jo verstaalla prototyyppi. Perusosat siihen ovat kelkka, reki ja tynnyri litkua varten. levittimenä pikku kärcherin painepesuri ja slkkumallin agrekaatti antaa voiman…eiku menoksi kuvittelisin??? tästä tingataan mieluusti eri kantilta pysyen kuitenkin aiheessa.

    Kustannuspuolesta näihin lannoitusoperaatioihin kirjoittelen faktaa kunhan saan paperit kasaan toteutusilmoitusta varten. Taitaapa vielä mennä tämäkin talvi saman vanhan lain mukaan jossa toteutusaikaa oli kolme vuotta. Ryssivät yli vuoden sen rahoituspäätöksen kans. Vanha lakihan oli sujuvampi joten voin sitä aluetta hieman laajentaa. Mutuna ha-kustannus jää kuitenkin alle satasen!

    Lappilaisittain meillähän on isot pinta-alat verrattuna sinne etelämmäs joten käsitöistä pitäs päästä eroon tällä kunnolla. Paitsi tietenki raivaussahakinhan on kone vesuriin verrattuna. Se kyllä soi…

    wanhajätkä

    Ajoimme kilpaa m-kelkoilla koko perhe paitsi vaimo. sepäs ranttu peli onki säätää ajettavaksi kuskin painon mukaaan. Onhan jousitusta vain jokunen sentti ja sillä pitäs mennä tela maassa norsunkokoisten pattien yli. Ja tulla vielä tasapainossa alas vetopäällä. Kaasulla ja hyrrävoimilla sitä säädellään.

    Linholmin pasti osti multa meidän viimesen rallihirmun jolla opetti poikaansa ajamaan. Nyt poika näkyy jo MM- kuvioissa….ei tietenkään samalla autolla.

    Tosiaan auton teko aletaan alustasta eikä moottoria rassaamalla. Ennen jokaista rallia auto käy kulmien säädössä.

    Normi autoon jos viritellään mitäsunsattuu renkaita muodin mukaan niin mettäänpäin siinä mennään. kyllä ne tehtaan ingerjöörit on laskenu vivut ja voimat ja koko alustan geometrian sopimaan juuri ensiasennusrenkaille sopivaksi. Alusta on kuitenkin auton arimpia paikkoja ja saa takuulla tölväisyjä halusit tai et. Ei se ole politiikkaa jos auto vänkää oikeelle tai vasemmalle ja renkaat kuluu miten sattuu. Sinne on vaan käyny kipeää…

    On minunki hiluksissa yksi napa melkein tuuman taaempana ku alunperin. Kompromissein se korjataan. Ei minun rymyämisiä sillä voi aina verratakkaan normi autoiluun.

    Tähän vois sanoa ku se entinen pehtoori…onhan se minunki akka vähä takaittunen mutta nii vähä, nii vähä ettei se juuri haittaa..

    wanhajätkä

    Wanhajätkä on edelleen vanha vaikka kuinka haluaus nuortua. Nikki ei vaihu ku pärjään tällä vanhalla ihan hyvin ja tokko kukaan haluaa minun nikkiä ees käyttää. Oon sen verran suorasanainen ja rivien välistä voitte löytää mitä ajattelenkin.

    Sarkasmi on vaikea laji käyttää ja vielä vaikeampi sitä on ymmärtää….näyttäis.

    Minun ei tartte päteä enkä ees yritä olla parastietäväinen. Elämän kirjo vaan on kohdalleni sattunut että osaan kyllä käsitellä asioita laajemminkin ku viilajahusky …

    Parasta autoa, parasta viilaa tai sahaa ei oo vielä keksittykään…tuskin keksittäneekään. Mutta halki poikki ja pinoon on minun mottoni joka asiaan. On toiminu…paremmin tai huonommin. sehän on eteenpäin ku nokalleen kaatuu… oppiipahan nöyräksi omakin ego.

    wanhajätkä

    Onhan meitä asiantuntijoita. Kyllähän auton alustan saa toimimaan mieleisekseen melkeen merkissä kuin merkissä. UUdet on tietysti alkuun hyviä tai ainakin kohtalaisen hyviä ensimmäiset 20 000. Sitten alkaakin jo koiranluiden ynnä muut kulutusosien vaihto. Itsehän sitä et huomaa kun totut kolinoihin pikkuhiljaa. Sitten sattuukin se vee katsastusmies joka kangen kans reuhaa alustaan väljyyttä….mielestäsi. Nykyisinä uusi auto on vapaavuosilla katsastuksen suhteen liiiiiiian pitkän aikaa oletikkin jos ajellaan paljon sorateillä.

    Olen kuluttanut rahaa pitkän rivitalon verran autourheiluun niin ralleissa kuin asfaltilla. Tehdastekoisena ei löydy mistään merkistä valmista, juuri minua miellyttävää alustaa. Sitä säädellään miumaumukkaan. Vanhastakin saa ihan namupirssin todella pienellä rahalla ja vaivalla. Kovan tai pehmeän kiharannielijän. Jokainenhan meistä on vahinngossa ajanut semmoseen pirunkuoppaan että hirvittää jäikö ees rengas ja vanne eheeksi. Ensimmäisenä osoite on nelipyöräsuuntaukseen…ei merkkiliikkeeseen vaan ammattilaiselle!

    On se jännä lueskella mitä hölmöjä seuraavaksi viisaimmat kirjottelee. Taas ku uus sukupolvi saa kortteja ni teistä viisaistahan sais super mekanikkotiimin ihan talkoohengessä… jaq vaikka ponsorointejakin nuorisolle. Kaikilla täällä menee niin hyvin.

    wanhajätkä

    Niin no. Tottakai löysään ketjun joka työpäivän jälkeen. Riippuu siitä minkälaiseen puskaan laippansa tyrkkää. Nykyään riittää pelkkä huuhtelu ku melkeen kaikki kohteet on ennakkoraivattu. Se auttaa kummasti ettei terä mee ponniin. Pelkkä huuhtelu riittää iltaisin ja sitte lauantaisin kunnon porstaus. Nykysin ku nostaa laippaa kärestä ni pari hammasta tulee näkösällle…ennen piti painaa rajusti alas että sai mutlerin kiristettyä.

    En ole huåmannut että nykyiset egoöljyt aiheuttaisivat sen kummempaa tahnaa tai liimautumista ku ennenkään…antaa sahan soida vaan…

    tämä tästä … kaikillahan meillä on omat kokemukset ja tavat…

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 1,268)