Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset
-
Mitäs te höpöjä kirjoittelette. Vain me maaseudulla asuvat luulemme että luonnonvaroja saa ja pitäisikin hyödyntää. Lihahan kasvaa marketissa. On niin siistitti pakattuna ja käyttöohjekkin on pakkauksesa. Aivan mahtvia grilli-iltoihin on valmiiksimaustetut tanskalaiset tai puolalaiset possunkyljet. Tietysti saksalaiset tai tsekki makkarat ja oluset on parempia. Tämän kaikenhan tietää parhaiten rouva Haukio…suomalaiset eläimet haluavat elää!
Viinit tietysti Australialaista tai Chilestä. Venäläiset votkat on parhaita ja kossun juominen on vanhanaikaista. Hedelmät ja vihannekset tuotetaan tehokkaammin pitkin maailmaa. Marjat kannattaakin kierrättää. Kaikkihan ovat huomanneet että esimerkiksi paskassa näkyy selvästi sulamattomia puolukan kuoria. Kehitetään uutta teknologiaa erottaa puolukat paskasta ennen polttoa .Terveellinen ruokahan kasvaa marketissa! Hedelmät ja vihanneksethan maissit ja ym herkut valellaan neitsyt oliviiliöljyllä, jossakin kehitysmaassa tuotettanee ja saadaan kehitysapukin hoidettua. Ei meidän kaikkien tarvitse hehkutella puuhiiliä ku kaasu tai sähkögrilli on paljon vihreempää energiaa. Annetaan hiilen pitää kaasunsa…sehän tupruttaa savuakin ja maistuu pahalle.
Kala. Tietysti Norjan edullista kassilohta. Kasper Pääkkönen on ihan oikeilla jäljillä….minkä pyydät niin päästä. Ei kannata niellä mitään elohopeoita ja muita myrkkyjä joita kalat luonnosta keräävät. Myös kalapuikot on käteviä. Samoin tietenkin tonnikalapurkit. Ranskalaiset patongit on hyviä. Somalainen vilja…mitähän kaikkea myrkkyjä siihenkin ruiskuteltu. Kätevämpi on käyttää makaroonia. Sehän kasvaa pensaissa ja on siten helppoa korjata sato. Tarttee vain porata reijät laitoksessa ja sehän luo työpaikkoja.
Luontomatkailu on perseestä. kuluttaa luontoa ja miksi turisteja pitäs rahteerata kainuun korpiin luontoa kuluttamaan. Pedothan on jo täällää kehäkolmosen laidalla. Laitetaan vaan nuuksioon kuvauskoppeja riviin ja kaikki luonnollisesti kuolleet kalat ja puudelit ja misut hoidetaan sinne petojen ruoaksi. Varmasti toimii. Mitä niitä maaseudun ituniskoja meidän pitäs elättää… niillä tukiaisillakin saatas monta parkkipaikkaa lähiöön ja lisää nuorisotiloja ja muuta korkeakulttuuria. Luontoa voidaan saasteetta tarkkailla virtuaalitodellisuudessa.
Potut kasvaa jo nyt pimeähuoneissa sähkön avulla ja jara toimittaa tarvittavat ravinteet. Töpseli vaan seinään. Pottumaat joutaa nurmettaa ja istuttaa palmuja tilalle…ois kivan näköistä.
Puuteollisuus alas koska brasilian puupelloissa puu kasvaa nopeammin. Venäjältä saadaan havua ja pannaan ne sellutehtaat rajan taakse. Suomi pysyy puhtaana…
Harvoinpa se mulle on tehdastekoinen apuväline on ollut suoraan käyttötarkoitukseen sopiva valmistajan jäljiltä. Miltei aina niitä on muuteltava käyttötarpeen mukaan. Vaarissa 0n 150 heppaa ja painoa tyhjänä n. 7 tonnia edessä alueaura on nyt tälle talvelle rakenteilla. Linkoa on muuteltu traktorille sopivaksi. Palteen kaataja linkoon on tekeillä myös. nastat pyöriin ettei tulis liukasteltua siirtymillä. Piikkiketjut ois liian rajut ja auraa ja linkoa ois vahvistettava rajusti. Painoa tulee liikaa. Talvella aukaisen teitä alihankkijana rallikeskuksessa. Teitä lienee liki kolmesataa kilometriä…puolet jäällä. Useilla koneilla tehdään kahdessa vuorossa. Korkeita penkkoja ei sallita joten auroilla ei pärjää ilman palteenkaatajaa Homma aloitetaan keveillä koneilla jäällä ja soille tehdyillä urilla. Pikkupikku pajerolla kärkiauralla ja talven edistyessä voikin sitten liikkua normaalilla tienhoitokalustolla. Minun vehkeet on siltä väliltä.
On aivan eriasia jos tietä avataan vain tilapäiseen muutaman rekkakuorman ajoon. Silloin hommaan käy raskaampi pyöräkuormaaja alueauroineen. Jatkuvasti teitä aukipidettäessä iso kone tekee valtavat penkat….sillähän tekee vain itselleen töitä kun tuisku käy.
Täällä palstalla on tapana yleistää asioita….se ja tämä on ehdottomasti paras hommaan ku hommaan, muuta ei tartte. Ei niin…kamppeet käyttötarkoituksen mukaan. Vaarilla normi mökkitiet aukee kertavedolla riittävän leveiksi levittyvällä lingolla. Kustannustehokasta. Tilaaja tykkää ku aikaa ei mee tuherrukseen. Kerkee aukaseen isomman urakan välissäkin. Meillähän sitä lunta riittää.
Taavetti ja tuuttilinko on ihan oiva peli oman palstan ja naapurin mökkitien aukasussa….penkkoja ei tule ainakaan siellä miltei lumettomilla seuduilla…
Kaikkihan on kiinni henkiläkohtaisista tottumuksista ja tavasta tottumumuksesta käyttää asusteen parhaat puolet.
Jostain syystä en ole tottunut urheilualusasuihin. Siirtää kosteutta minkä siirtää mutta en semmosta kortsua ensimmäiseksi päälle vedä.
Väliasuja pitää aina olla sen verran että ulommainen kangas ei lämpene plussan puolellle vaan lumi vyöryy liukkaasta kankaasta pois eikä vaate kastu miinuskeleillä.
Puhumme vähän eri kieltä. Teillä etelämpänä on paljon räkäkelejä mutta olen tottunut tekeen töitä pakkasessa ja hangessa joten varusteissakin on luonnollisesti eri vaatimukset.
Ei kalvopuvut toimi töitätehdessä ku varhaissyksyllä jotenkin. Täällä ilmat vaihtelee päivän mittaan aina. Pikku pakkasellakin hiki kastelee sisältä päin. Ei ole rapposta elo kun kosteus tiivistyy kalvon pintaan ja kaikki taipeet on jääkokkareita pullollaan. Kyllähän se normi liukaskankainen metsuripuku on minnun maun mukainen, villaa väliin….sehän on märkänäkin lämmin…tai sitte hellyhansseenin karvaväliasu. Sitä tuskin on enää myynnissä. Päällimmäiseksi sadeviitta ja niskasuoja. Höyry vaan nousee ku puohailee mettähömmissa. Kunnon väljä taukotakki päälle tankkaustauolla.
Kunnon kinttaat eikä mittään sormikkaita. Muotioikut on pilannu jo metsurinkin vaatekerran. Kehitys on ottanu takapakkia kovasti.
Metsänmies arvasi hyvinkin lähelle vuodenkulun. En nyt ihan talveksi mee mutta ainakin kuukaudeksi. Enhän minä ,mikään erakko ole. Lähden pikapuoliin Vietnamiin ja taikkuihin, ehkä piipahdan filippiineilläkin.
Ikäistäni suomimummoa en etsikkään kätisemään kotiin. Tai mistäpä sen tietää jos sattuu rakastua paukahtaan. Uusioperhe ei ole ollenkaan pois laskuista mutta se tuskin kuuluu nahkasaapaskeskusteluun.
Keinonivelet on nykyisin hyvin laadukkaita. Hyvä lihaskunto auttaa pitämäänkin ne kuosissa. Ois vaan pitänyt vaihtaa jo paljon ennen että lihaskunto ei ois näin paljon laskenut.
Olipas hyvä sauna. Ja ponu myös mukiinmenevä. Ei meinannu mallttaa pois lähteä.
Loggerit on mulle ehdottömasti liian painavat. Venyttävät polvien keinoniveliä ja kostautuu yöunissa gramppeina. Kesää talvea pidän sievin nahkasaappaita kovalla kärjellä tai ilman. Yleensä ilman koska en juurikaan sahaa ketjusahalla kuin satunnaisesti enää. Sen kerkiää varoa…toivon.
Suosikki on sievin puolivarrellinen nahkakenkä parilla sukkaparilla tuunattuna. lesti sopii mulle ja sukkien kans nilkkatuki on riittävä. Jalat ei kastu rasvanahkaisissa. Saapasrenkiä tarvitaan ku ottaa pois jalasta. Mulle hyvät mutta kaikkien jalkaholvihan on erilainen. Sukkia pitää olla niin helteellä kuin pakkasella sama määrä. Ei tule kovettumia jalkoihin ja jalat on kuivat. Sähkökapulat yöksi kuivattamaan ja työmaavaunussa on katonrajassa hormin lähellä ritilät jos jään palstalle yöksi….kuivuu varmasti saappaat ja sukat. Nauraahan ne ihmiset mulle. Jaa taas mustalaiseiri muuttaa taivaaseen. Peräkkäin on teutsivaarin perässä ensin työmaavaunu viimesnpäälle, sen perässä saunavaunu kamareineen ja sitte vielä kevyt kärry johon saan 800 litraa vettä hetteestä tai muusta vesipaikasta läheltä palstaa. Kaikki minun metsät on alle 200 km kotoa. vaari laukkoo yli viittäkymppiä joten viitisen tuntuntia kun varaa ni on varmasti perillä. Voi se revohka olla palstalla vuodenki jos tarttee.Vesipasa on uretaanieristetty ja panin siihen pesukoneen vastuksen. Koppikärryssä vesi pysyy sulana pari vuorokautta. Pitäähän sitä parituntia käyttää agrigaattia että saa kännykät ja tietsikat ladattua.Siinä ajassa vesikin lämpiää ihan riittävästi pariksi päiväksi. Nykyisin päivä on lyhyt jo valonkin saati voimien puolesta. Koti on aina mukana niinku koirakin. Kukaan ei oottele kotiosoitteessa …perkules asuskelen nykyisin yksin.
vanhemmuuten rakastaa ylellisyyttä… Tuleekohan minusta vielä lentojätkä???
En oikeen jaksa ymmärtää ajatusta…saahan siitä alvin pois ja on vähennyskelpoista verotuksessa. Nettokulu on nettokulu ja vaikka miten laskisit se on pois lompakosta jos sen maksat vieraalle.
Täällä tuntuu olevan satamottia semmonen yleinen talven savotta. Ei sillä tulolla mitään herranhuonetta rakenneta. Saati kovin monta hehtaaria lannoitella. Pitäs olla tuloja mistä vähentää. Ymmärrän että nuin ajatellen metsänhoito on kannattamatonta.
Onneksi oon niin yksinkertainen etten osaa laskea vaan pökö menen metsään ja teen itse mahdollisimman paljon…aivan kakkos kehitysluokkaan saakka.
En sano että olisin varjo entisestä. Paino on laskenut hartijoista….keskivartaloon…se varjo on erillainen. Ei mulle ole vieläkään mahdoton suoritus hehtaari pari päivässä yaran lannoitetta. Tietysti lannoite on jaettu ennakkoon kuviolle. Sopivilla aamuyön hangilla liikun vielä ku keväthirvi…yhtä lamassa.
Mieluummin kylvän vakasta kuin ahkiosta. selälle kovaa hommaa äyskäröidä.
Äyskäriä en vakkakylvössä käytä. Jotenkin tuntuu kömpelöltä jos on äyskäri molemmissa käsissä, tunnoton. Minun sopiva kintaskoko on 13-14. siis melkoset äyskärit. Avokäsin kylvän. ääriverenkierto on aika hurjalla tasolla eikä käsiä palele ku kelkalla ajaessa kun liikkuessa tulee hiki.
Nuita tarpeeksi isoja kinttaita ei vaan tahdo löytyä kaupoista. Yliveto A1 saattaapi sillontällön löytyä etrasta. varon kastelemasta käsiä…
Muistellaan sitä ferkkua silti vielä hetkisen. Jos ei mp:llä pääse niin se on kyllä kokemuksen puutetta. Kunnon ketjut taakse ja ferkun hydrauliikka oli ylivertainen painon siirrossa. Etupyörät on lähinnä tielläajoon tarkoitettu. karttu vetovarsista nivelöityyn kärryn tai reen vetopuomiin ja hydrauliikalla koko traktorin paino takapyörille. Kulki silloin ja kulkee vieläkin n. 30 000 tunnin jälkeen. Aisalla komeilee patun pilkki. Karikointikin tuli kyllä tutuksi. Pikkuhommia teen sillä vieläkin. Lumi ei ole este eikä edes hidaste. tasoittaa ajourat mukavasti. Routaa meillä on joka talvi enempi tai vähempi.Voittaa kyllä kelkka ja mönkijätuherruksen tullen mennen. Just sopiva peli etelän keskimäärin 30 -40 ha metsätiloille- Sillä kyllä ajaa sen mitä kehtaa huskua vinguttaa. Jos nyt enemmän tekee niin ajattaa tai hommaa käytetyn keskikokoisen kuormaakantavan.
Eihän kaikista tullut ees hevosmiehiä puhumattakaan koneista.
Kikka vaatii taktiikkaa…
Paskat se lannoitus vakkakylvönä mitään erityisen raskasta ole. Kummempaa ku mikään metsätyö. Ämpärien kiikuttaminen on hommaa jota en kertakaikkiaan ymmärrä. Vain toinen käsi tekee töitä ja toinen on turrana ämpärinkahvassa.
Taimivakka on epämukava ja kömpelö…loppu tyhjän raapimista ja vakan kallistelua. Ennen vakat tehtiin polkupyörän vanteesta. painettiin sopivasti lommolleyhdeltä kantilta. Tukeutui mukavasti lantiolle. varsinainen vakkaosa tiheästä juuttisäkistä. nykyisin on kangaskaupoissa jos minkälaista markiisikangasta paloina. Kantohenkselit vaikka vanhoista turvavöistä. Eteen vain yksi kiinnityspiste ja taakse leviälle kahteen pisteeseen. vakka on vakaa ja käsille on tilaa kylvää. Jos oot joskus hiihtänyt vuorohiihtoa tai sauvakavellyt rytmi löytyy helposti. Vakkaan ei tartte vilkuilla ja kävelyvayhtiin vakkakylvö ei juuri vaikuta. Kilometrejä toki karttuu. Kymmenen metriä leveä kaistale tulee siinä kulkiessa. ”25 kiloa ei ole juuri mikään kerralla vakkaan…tietysti vähempi on keveempi ja jos on oikeen kaljapullohartiat ni köyttää hihnat vaikka kaulanympärille…no ei tartte jos housun henkselit pysyy olkapäillä…
Kylvötarkkuus on vähintäänkin riittävä. näinhän se joskus on viljakin kylvetty. Jätkä tuossa jo loihi lausumaan ettei se juuristo oo justiin sen taimen alla vaan leviää matoksi ympäristöön. Olen samaa mieltä. turha sitä kätösellistä on tähätä just taimen tyvelle! Varmasti päivässä oppii oikean rytmin ja heittovaiheessa oppii harittaan sopivasti sormia. Kyllä tulee komia viuhka joka toiselle askeleelle piolelleen.
Kannattaa kokeilla…kokeilu ei maksa paljon…