Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset
-
Onneksi metsäni ei ole tyvilahoalueella tai sitten olen hyvä koneen puikoissa.
Mitä RR tarkoittaa ”korjuumenetelmien vuoksi” heitollaan. Kopterillako ne rungot pitäisi sieltä poimia. Vaurioita jäävään puustoon siitäkin tulee. Mulla on keskiraskas motoketju jolla teen enskat ja kohteet jotka ei ostajia kiinnosta. Aikaahan mulla on ja metsät on ainaki kohtuu kunnossa. Makkaraaki joskus leivänpäälle.
RR kertokoon perustelujen saattamana mikä korjuumenetelmä olisi parempi kuin 20m uraväli kunnon koneella tehtynä??? Poimii kymmenen metrin päästä harvennuksilla puun ku kanervan varren ja pui uralla. Hipsuttelee havumaton päällä kunnon uralla pengertielle. Ei siitä vaurioita tule. Koko kierron ajan nämä urat ovat käytössä eri hoitotöihi…lannoituksiin jne…
Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty.
Odotan mielenkiinnolla Mikä on SE ainoa ja paras tapa ottaa puu metsästä….kokeilen sitä heti vaikka se olisikin hieman kalliimpaa…
Näenkö painajaisia….Kaks hevosta vetää kiveliössä vankkureita kairassa. Havainnollistaa ku kattoo tuntemattoman vielä kerran… tykkiä vetämässä.Eläinrääkkäystä kiveliössä. Hevonen on hevonen ja reki on reki. Jotenkin vielä onnistuu mutta että kaks ja vankkurit. Saahan sillä julkisuutta puistoissa tietysti. Vankkurit kuuluu pustalle.
Kovimmat hevosmiehet ajo kolme neljäkin hevosta talvessa luille ja lamaan. Onneksi ei pollea ja jätkää ei enää tarvitse rääkätä…
Meillä on täällä pohjoisessa vapaa metsästysoikeus valtion mailla asuinkunnan alueella. Valtion metsiä suurin osa. Nyt tätä oikeutta ollaan radikaalisti rajoitettu. Riistapäällikön leimalla ja MH- myötävaikutuksella on valtion maat jaettu kunnissa useisiin alueisiin. Kartalla on viivat joita seurat joutuu noudattamaan. Onkohan tämä edes nykyisen lain mukaista…ei ainakaan lain hengen mukaista virkakoneiston toimintaa. Vieläkin hirvi näyttää kuuluvan kruunulle ja viisaat virkamiehet mahtikäskyllään vaikeuttavat metsästystä. Kunhan varolta kyykyttävät.
Tavoitetiheydeksi on ajateltu 2/1000 mutta valistunut arvaukseni on lähempänä neljää kuin kahta suurimmassa osassa Lappia. Vahinkoja on siis odotettavissa…
50 vuotta kestäneen hirvestykseni aikana ei ole näin suurta jäävää talvikantaa ole nähty kuin ehkä kerran. Vain puolet anomistamme luvista myönnettiin. Hirvenpäitä pukkaa vähän joka puskasta.
Kohdallamme tämä puolet kyllä riittää kiitos kiimarauhoituksen vuoksi. Lunta on sulan maan päällä polvitaipeeseen…koirat piuvaa häkeissä ja pyytäjät makoilee jo pankolla. Näin Kittilässä jossa nykyisin pyydän. Rovaniemellä samat vaikeudet kotiseurassani. Kaatoprosentiksi tullenee lähes sata lupamäärien niukkuudesta johtuen.
Onko tilanne sama kuin Korpituvalla. Muutama hirven kallelleen polkema taimi on katastrofi. Muutama pökkelökuusihan on tavoiteltavaa ehippien mielestä….miluiten kaikki lahoja. Monimuotoisuus säilyy ja ötököille purtavaa…Saatte kohta Luonnsuojeluliiton kultaisen ansiomerkin naavariipuksin! Kyllä siinä rinta nousee rottingille. Ei syö hirvet mainittavastit eikä ne viis nuorta kuusta johon on sarvet kelottu ole enää mikään vahinko eikä ne muutamat taimet joihin karhu on pyyhkiny prseensä. Olette sankareita ja Luonnon ystäviä.
Makkaran paistajat on erikseen. Kädet on sidottu korkeemmalta taholta ja hirven tappo on pahempi ku….en sano ääneen.. Liika on liikaa ja vähän on liian vähän joidenkin mielestä. Mitä tekee metsästäjä?….paistaa makkaraa ja kertoo lapsenlapsille satua sudesta ja punahilkasta. Ei tuu tehtyä väärin.
Lasse. Kirjoitinkin että joku sanomistani voi olla pielessä. Ureaa kuitenkin kylvin -70 luvulla paljon. Eroa lustoissa en huomannut jälkeenpäin vaikka savotta venyi keväästä syksyyn. Satoi tai paistoi joka välissä viska pyöri tai kädet heilui vakassa. Kesän viljelin peltoja ja siellä salpietari, nitraattityppi oli ainoa vaihtoehto nopeasti vaikuttavaa laitumilla. Silloin asia oli mulla hanskassa. Siitä on kuitenkin jo vuosikymmeniä joten varmasti termit on sekaisin mutta toteutus on selkeästi muistissa samoin kuin lannoite, määrät ja tehot on selkeesti muistikirjassa. Haihtumista taivaan tuuliin en havainnut edes lustoissa. Eli taitaa tuokin olla uskonasioita. Salpietaria en kylvänyt koska tiesin sen turhan ärhäkkääksi ja lyhytvaikutteiseksi ainakin pelloll…miksei siis myös metsässä.
Edelleen samaa mutu-kokemusta. Luulen tietäväni ravinteiden vaikutuksesta edes jotain….
Perusasiaa keskusteuun. Ureaa kylvettiin pajon aikanaan metsään. Urea on ammoniumtyppeä joka on hitaammin kasvin käytettäväksi ja sitoutuu löyhästi maahiukkasiin. Siis pitempivaikutteinen.
Nitraattityppi (salpietari) on nopeasti liukenevaa ja kasvien käytettävissä heti. Ilmeisesti haihtuukin herkemmin.
Kumman siis valitset metsään…? Urean vaikutus näkyi vuosilustoissa kymmenkunta vuotta. Ei se viive ole metsässä edes havaittavaa salpietariin verrattuna. Kosteutta metsässä yleensä riittää molempien liukenemiseen. Kosteusmittari on aina mukana. Istuppa mättäälle ni yleensä persuus kastuu kelistä riippumatta.Salpietarin tuotanto lienee valmistajalle parempi business. Ympä muista nähneeni ureamainoksia…onhan se halvempaa.
Jälleen mutu tutkimusta -70 luvulta alkaen. Toivottavasti muistan oikein. Voi tarkistaa kuukkelilta eri typpien ominaisuudet. Titeellisesti tutkittua oikeaa tietoakin varmasti on tehty ja löytyy kaivamalla.
Kuuntelin metsäradioo mutta sinni loppu. Alku jäi kuulematta luontaisten tarpeiden takia. Loppu oliki sitte mitä oli.
Mikä tagi on sopiva tälle ärsytystilalle. En halua jatkaa tällä säikeellä.
Tämä on mielenkiintoinen säije. Osallistun ku jaksan kertomalla kokemuksiani lasten ja nuorten kanssa.Ei vaan meidän suomalaisten ja lappilaisten vaan myös eri maiden kansalaiset ovat saaneet sytykkeet rakastamaan hoidettuja metsiämme.
En kehtaa ees muokata kirotusvirheitä. Ajatus selvinnee jos haluaa että sais selvää…kaikki ei tietystikkää…
Menköön lukihäiriön piikkiin.
Nyt alan kuuntelemaan metsäradioo. Ilimootan jos metsätalodesta tulee muutama minuutti. Muutoin luontoilta jatkunee entistä politisointuneena…
Oletko Anton työskennellyt laajemmin poronhoitoalueella? Minulla on aivan eri käsitys poron vaikutuksesta metsätaouteen. Sinun tieteesi lienee mutua niinkuin yleisesti tutkimuksessa vaikuttaa enemmän kuin 50 prosenttia raportointiin jos on vähänkään tulkinnan varaa.
Mulla on omat tutkimukset jotka ovat faktoja ihan metsäkeskuksen tarkastajan toteamia eikä kummeallakaan ollut mitään ennakkokäsityksiä.
Kaksi n. 20-50 ha aidattua aluetta maillani. Ajokkaita, isoja härkiä, oli n. 2 per hehtaari koko lumettoman ajan. tottakai lisäruokintaaki tarvitsin. N 20 vuotta sama laidun. Mikään tutkija ei siitä kiinnostunut vaikka esitinkin.
Asia oli selvä kuin pläkki. monimuotoisuudessa hävittiin. Mitään taimistotuhoja ei tullut. Palleroporonjäkälä hävoisi miltei olemattomiin mutta muut jäkälät rehotti. Kunttakerroksen polkivat aika hyvin kesän kuukausina jauhoksi enempi tai vähempi. Meidän minimikimpi puuntuotannossa on maan lämpö. Nyt kävelemme poron polkuja kauniila kankailla. Kun aidan ulkopuolella on edellään soistunutta.???
Selitäppä ero. Käykö äänekoski pyhällä hengellä? Saati kaks… Mistä koppasit kertoimen. Palleroporon jäkälästä??? Tämä jäkälä on tärkeä luonnonlaitumille ja poroille ja poromiehille. Ei metsätaloudelle. Ei ole ollenkaan selvää että nämä asiat kulkisivat yhdessä. Ku ei kule…
Metsätalous ja porotalous kulkee aivan eri teitään ja poronjäkälät toella toipuu toki aikaa se vie. Mitään ei ole kuitenkaan tuhottu ja metsätaloudella siihen ei ole merkitystä, ei ainakaan metsätalouden kannalta.
Olen metsätalousyrittjä. Myöskin poromies vähissä määrin. Ajoprot kuului laajaan turismiin jonka möin reilu kymmenen vuotta sitten. Poronjäkälää on tullut kivasti ku veräjät on auki. Ei ne tuhoutunut.
Älköön vetäkö liian suoria mielipiteitä nykymuodin mukaan. Suhtaudun sillä niin perin skeptisesti kaikkiin tutkimustuloksiin jotka ei perustu mitattuun faktaan. Ja faktaan joka tarkoituksella tukee vallitsevaa käsitystä. ei tiedettä.
Naalikaan ei ei kuulemma pesi Suomessa. Epätosi. Ei niitä pesiä kerrota piiperöille jotka meitä painostaa. Mieluummen elämme molemmat uskossamme…rauhassa toisistamme. Tuerhempaa virkaa ei ole keksitty ku ylitarkastaja joka muka kotkia tutkii. Työaikaa ei ole…seikkailee missä seikkailee jos sattuu kehtaamaan… Jännä nähä vieläkö suomen luonnonsuojeluliitto saa oman mielisensä jatkamaan metsähallituksen leivissä kun eläkeikä koulukaverilla kohta koittaa…
Joo, olemmehan rikas maa… suhdetoimintaa lienee…
Mulla havaintoja on vain Rovaniemeltä ja Kittilästä. Jäävä kanta on todella suuri molemmissa. Lunta on puolimetriä eikä näissä kairoissa enää liikuta autolla. En jaksa sulattaa miksi paras pyyntiaika on rauhoitettu muka kiiman takia! Nyt on varhainen paksu lumi ja on aivan sama vaikka pyyntiaika jatkuukin pitkälle tammikuuhun. Ensimmäinen jakso oli helteitä eikä täällä ole kylmätiloja. Moni seura ei pystynyt lähtemään pyyntiin ollenkaan. Viime vuonna pyydettiin vielä pitkälle tammikuuhun. Metsästäjät ja maanomistajat molemmat ovat kärröllään…..minkäs teet… hyvin kotikylässä on saatu kaatoja mutta hirviä olisi vielä runsaasti. Kittilässä osa seuroista on pyytänyt kaikki. Paikallisilla on kylmätiloja poron käsittelyn takia. Pyydän itse Kittilässä ja muu perhe Rovaniemellä.
Koirien käyttö on riskaapelihommaa koska koirat ei voi väistellä hyökkäävää hirveä. Toki sinnikko koirat yrittää vieläkin. Mutta ollaanko me makkaranpaistajat yhtä sinnikkoja jos pyyntimaille on auraamatonta 100 km….ei.