Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset
-
Antoisa keskustelu. Toivottavasti asiaa käsiteltäisiin laajemmissakin piireissä. Mehän täällä vain puristellaan munia.Mihinkä se auttaa….no eipä…
Toki perusasiat on kaikkiin suorittaviin ammatteihin on saatava ammattikouluissa. Sitten erikoistumaan. Jo puolikurssilta pitäisi parhailla olla mahdollisuus hypätä ammattikorkeaan. Osa porukasta ajoissa erikoistumaan. Suorittavaan työhön haluava nopeasti erikoistumaan vaativampaan alan hommaan. Kolmas porukka kisällinä, koulun ohjauksella työpaikoille oppisopimuksen tapaan. Kunnon tuki molemmille, kisällille ja mestarille. Tosin kaikista työnantajista ei ole kouluttajiksi. Melkein jokaisen oppilaan on itse etsittävä harjoittelupaikka. Hyvillään koulu potkaisee oppilaan yrityksiin pyörimästä jaloissa. Ilman minkäänlaisia sopimuksia. Harjoittelijan mukana tulee pikkuhiljaa lappusia allekirjoitettavaksi. Koulun edustajaa useimmiten ei edes tapaa. Ei sovita yhteisistä pelisäännöistä, tavoitteista puhumattakaan eikä velvoitteista kaikilta kolmelta osapuolelta sovita….Aika hurjaa…
Kolutusta voidaan nopeuttaa reippaasti ja koultuspaikkoja sinällään ei tarvitsisi lisätä. Nyt notkutaan aivan turhaan koulun kirjoissa ennenkuin pääsee eteenpäin…Kenen pää sen kestää. Ei oppilaan eikä opettajan.
Siispä resurseja kouluille ja opetus jämeräksi.
Tukea niin kisällille kuin mestarille kunnolla ni homma rulettaa…
Meillä niin monen pajan tietotaito siirtyy, ei seuraavalle vaan kirkkomaahan. Monestakohan kisällistä on aikain kuluessa tullut parempi seppä ku mestarista….hyvin monesta. Kaikilla aloilla on puute kädentaidosta. nykyisin ei ole korjaajia…vain asentajia jotka osaavat vaihtaa uusia komponentteja. hyvä niinkin. Siihen se menee. Kuitenkin tuhansia kädentaitoja osaavia tarvittaisiin. Kaikille ei kytkentäkaaviot ja piirustukset ei aukene mutta käytännön hommissa tosi ammattilaisia. Niin on aina ollut. Keskiaste kuntoon ja Kisälli nimike kunniaan. Aivan tessejä myöten. Eri tietä ammattiin…ja ammattilaiseksi.
Jovain, ei täällä muistia tarvita koska kirjoitukset on tarkistettavissa ketjuista vuosia. Sinä et vaan sitä muistanut. Pitäs vaan ymmärtää mitä itse tai toiset kirjoittaa… En aina ymmärrä kirjoituksiasi vaikka tavaamalla yritän tankata useaan kertaan. Asia jää ajatuksen ulkopuolelle….kummallakohan.
Ompa antonilla taas suoraviivaista tulkintaa….Jänisruttoa ylläpitää näätien ja kettujen tappaminen… herranjestas. Aina paranee…Suurimpaan osaan kettuja ei syyhy edes tartu….onko 51% suurin osa? Niin. pakkanenhan ne lopulta karvattomat tappaa. Niitä vaan kuolee paljon ympäri vuoden.
Tularemia-aalto oli pahin -80 luvulla. Kettuja ja näätiä oli paljon. Pyytäjiä ei ollut koko pitäjässä joka on kuitenkin Uudenmaanläänin kokoinen. Nahkojen arvo romahti ja silloin ei puhuttu mitään pienpetojen haitoista riistakannoille. Se olisi kyllä innostanut pyytämään. Myyräkuumeen sain -90 luvun puolivälissä. Edelleenkään ei ollut pyytäjiä ja kettu ja näätäkannat vahvat. 2000 luvun alussa pyydettin näätiä ja kettuja. 15 vuoota ei juuri ollenkaan. Nyt ei ole taas muutamaan vuoteen ollut myyräkuumepiikkiä. Pienpetopyynti muutamana vuonna ollut tehokasta. Pyytämällä ei vähentyneet….kapilla kyllä romahti.
Kanalintu-, peto, ja myyräkannan syklit on aivan erit ja eri syistä johtuvat. Netin ääressä tutkiskellessa suodatin silmillä ”tutkimuksia”, poimimalla mielensä mukaan päiväkirjaotteita ja mukkaamalla niitä mielensä mukaan saa kyllä mieleisensä tuloksen.
Aivan uskomattomia tarinoita voisin kertoa kanalintumääristä…huippaja tai niukkoja, ihan viimeiseltä vuosikymmeneltä. Faktat, voisit saada Metsähallituksen soidinkartoituksista. Lienee julkista tietoa ainakin ”tutkijoille”. Saisit aineistoa väitöskirjaasi.
Anton…”.jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt”
Aivan hyvin voisin kaikkia tavata. Onhan täällä niin erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Oman ja muiden suunsoiton, mitä on välillä, jätän omaan arvoonsa. Toivottavasti tekin.
Kun aloin keskustella tällä foorumilla kaipasin yksityisviesti mahdollisuutta. Olisihan se jonkinlaista tapaamista sekin. Monesti hyvinkin antoisaa.
Ei yrittämistä voi vain kokeilla. Kaikki yrittäjän velvoitteet alkaa ensimmäisestä päivästä ja jatkuu purkamiseen saakka. Yllättävän hankala ja raskas riskialtis kokeilu jossa harvinaisen usein joudutaan liriin…loppuiäksikin. On pakko olla kustannuslaskelmat kunnossa ja jokin perustilaus tai sopimus rungoksi. Kokeilemalla ei hyvät heilu.
Nimimerkki; 45 vuotta yrittäjänä ja yhden konkurssin maksaneena…tosin vähemmistöosakkaana ja kummisetänä…. ja useita alihankkijoita seuranneena.
Planter kerkes kirjoittaa juri sen mitä tässä mielessäni muotoilin. En vaan kerennyt saada lukemalla ymmärrettävään muotoon.
Peruskoulu on ihan riittävä oppi koulu kortistoon. Isä ja äiti ja heidän vanhempansakin se todistavat.
Käsillätekemisen ammatit vaativat useimmiten keskiasteen koulutuksen. Siihen meidän koulutussysteemi ei kykene. Ei nuoria motivoi joopailla koululla sillontällön ja epäsäännöllisesti tavata jopa opettaja. Paluu vanhaan olisi vähintään suotavaa. Olisi selkeä lukujärjestys edes. Sitouttas ja motivois niin opiskelijaa kuin opettajaa. Aamulla kännykät reppuun, kolmevarttia oppia ja varttitunnin tauko. Ruoka ja iltapäivällä sama. Sopivasti teoriaa ja paljon käytäntöä. Ohjausta täsmällisyytä joka hetki. Ei riitä että opettaja vie aamulla verstaalle tai työmaalle ja häippäsee. Oppilaat tupertaa keskenään jos tupertaa. Perjantai, joskus aamulla käy ope sanomassa ,”hyvät viikonloput”. Näinkö saadaan työelämään ja täsmällisyyteen motivoituneita nuoria. Ehei. Resussipula….se on aivan ilmeinen kouluissa.
Tämä kirjoittamani ei ole tarua eikä oppilaitosten panettelua. Olen vaan touhunnut keskiasteen oppilaitosten ja oppilaiden kanssa kohta 40 vuotta. Koko ajan on menty joopailusuuntaan eikä koulusta tule ees kisällikelposta ainesta. Ennen tuli. Nuoriso on kuitenkin meidän ikäluokkaa keskimäärin paljon fiksumpaa porukkaa. Välillähän amitsuun oli vaikeata saada opiskelijoita ja otettiin kaikki väkisinkin kouluun työnnetyt mukaan ja niiden ehdoilla kai mentiin. Opettajat turhaantuivat. Nyt tietyille aloille on jo kovakin karsinta. Varaa valita aines. Mottona tulos tai ulos. Vähemmälle ja motivoituneelle materiaalille on paremmin resursseja.
Miksi turhaa pitää venyttää mukana oppilaita joista tiedetään ettei ole ainesta työelämään tällä alalla? Tilastoiden ja oppilaitosten rahoituksen taki vissiin. Jonkinlaiset taskurssit ainakin pitäisi saada eikä tasapäistää kaikkia heikoimman mukaan. Kunnon uraputki kouluihinkin. Nyt se on peruskoulun jatke ilman minkäänlaista vaatimustasoa.
Rutkasti rahaa ja resursseja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Myyrien määrä vaikuttaa petokantaan. Se on selviö. Suuremmat pentueet tai poikueet. Toisinpäin miettien petokanta ei vaikuta pätkääkään myyräkantaan. Taudit on se luonnon leikkuri joka kantoja säätelee. Jäiskantaa säätelee mm jänisrutto, ei metsästys juurikaan. Vahvan kannan aikana saalista tulee kunnes taas kanta romahtaa ylisuuresta populaatiosta johtuen. Ketut vie kapi erittäin tehokkaasti ja on yleisempi kuin mitä moni uskookaan. Metsästyksellä ei kanta lopu. Eikä myyräkanta ketuilla. Myyrillä on ihan eri murheet kuin kettu tai näätä. Näätän myyräkanttaa vähentävä vaikutus ei ole edes teoreettinen vaikkei muuta söiskään kuin myyriä. Näätä per tuhansia hehtaareja. Pesärosvona lintukantoihin sillä on pieni vaikutus. Lintukanta on tuhansia kertoja näätää suurempi. Määrällisesti se ei kovin monelle pesälle kerkeä pesimäkautena.
Asian sivusta vähän. Tiedän kokemuksesta nuo pirulliset taudit, tularemia ja myyräkuume. molemmat vaativat viikon sairaalahoidon. Sattu äkäistä muotoa. Tosin myyräkuume ei sairastuttane myyrää vaan kantaa virusta. Kapia ei ole itseeni tarttunut vaikka olen kyllä lopettanut ja käsitellyt ja polttanut toistakymmentä kapiraatoa. Koirista olen joutunut häätämään tämä syyhypunkin kolmesti. Kerran metsästyskoirasta ja kahdesti kotipuudeleista. Kapise työntyvät pihoihin saastuttaen koko alueen viruksella.
Kettu on aina ammuttava tavattaessa ja pyydettävä kaikin keinoin. Näätä kestää hillityn metsästyksen. Jänis tekee vähän metsätuhoja mutta puutarhaviljelyssä yks Ärkele.
Kaikki kuuluu luontoon… elukat ja metsästäjäkin. Joidenkin mielestä metsästämme laiskasti ja toisinaan liikaa…asennevamma!
Anton tuossa siteeraa lapin taigaa….näätä käyttää heikkoina myyrävuosina alkutalvesta marjoja…. mistähän se näätä niitä saa. Syksylläkö se kerää niitä koriin ja vie komoon? Yhtään marjankaivajaväätää en ole tavannut. Värriössä on lunta aivan varmastijo alkutalvesta. Suoraa sanoen paskapuhetta ja legendaa samoin kuin näädän myyränsyönti talvella. Kesällä varmasti niittää hyvinkin myyräkantaa ja jonkin verran jemmaileekin. mutta että marjoja varastoisi….keksiköön joku millä konstilla