Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset
-
Se on makuasia sano pappi vai olikose paipin koira ku munia nuoli.
Vakuutusyhtiö olisi lunastanut neljä vuotta vanhan, 170 tuhatta ajetun Hiluxin. Olisivat maksaneet 40 tuhatta. Sain itse valita korjataanko vauriot, vai hyväksynkö korvauksen. Tojoauton urakkahinta remontille on 21800. Valitsin korjauksen. Uusi vastaava Hiluxi maksaisi nuilla varusteilla 62000 +takakoppa ja webasto. Lisäksi sitä ei tuoda enää 3 litran koneella. Vain 2.4 litraisena.
Tuo on henkilöautoksi rekisteröity, Eipä ois paljon lisää tarvinnu ni ois saanu uuden Amarokin pakuversiona. Eipä se innostanu ku kuljemme neljästään ampumakisoja ympäri Suomea ja Eurooppaa. Neljä mahtuu mukavasti ja kaikki roomppeet ja aseet mahtuu takakonttiin. Citymaasturit on minusta hameväen torikasseja tilansa puolesta. Vaimolla on Tiguan….ihan näppärä mutta ei metsäauto. Tarviin auton jonka konttiin voin panna öljyt letkut ja naftakanisterit. Kontin saa helposti pesastua liuottimella ja painepesurilla eikä haise sisällä.
Toki pickupin konnti on muuten hankalakäyttöinen, yhtä kurottelua. Uskon että tuokin on vasta sisäänajettu. Kaikki toyotan maasturit on minun käytössä kestäneet vähintään 500000 jotkut 700 ilman isompia.
Että tämmönen ratkaisu mulla
Minä en saa päänsärkyä vaikka joku tykkää ajella volkkarilla ja toinen korollalla….minä en tykkää oikeen mistään niin että kehusin
Koko loppuvuoden on metsälehden hintapalsta näyttänyt valkeaa vähäisen kaupankäynnin vuoksi Lapissa. Tehtaat on ostaneet enemmän puuta kuin vuosiin. Tämä ristiriita johtuu Metsänhallituksesta jonka myynnit ovat kasvaneet. Nämähän ei näy tilastoissa. Tästä johtuu nihkeys yksityismetsissä täällä.
Koivukuidun menekki pysyy nihkeänä tulevaisuudessakin. Kemiin rullaa koivua Äänekkosken alueelta jo nyt saati tulevaisuudessa. Odotetaan Kemijärven sellutehdasta munia puristellen.
Pikkutukkia saa menemään hankintana pölkylle ja keiteleelle kemijärvellä. Isoa pölkylle. Laatuvaatimukset on vaan kiristyneet joten tukin saanto on tosissaan pienentynyt
Eipä päätehakkuuta kannata omalla kalustolla tehdäkään. Pieniä kuvioita joskus kun sattuvat olemaan harvennushakkuiden keskellä. Tuskin edes kolmosen harvennuksiakaan kannattaa hankintana tehdä. Nehän kelpaa yhtiöillekkin kuhtuuhintaan.
Onko muuta vaihtoehtoa kuin oma kalusto jos pystyyn ei kukaan osta, Ei tässä voi odotella. Useampi sata hehtaaria ensharvennuksia huutaa hoitoa.
Hankintapuu menee kyllä kohtuuhintaan pitkillä sopimuksilla. En anna nuiden metsien riukuuntua. Olenhan niihin sijoittanut hikeä ja varoja hoitoon ja ojituksiin tähän mennessä.
Nyt härnätään kunnon kasvuun ja 15 vuoden päästä tehdään tiliä seuraavassa harvennuksessa.
Ei se traktorin leveys siinä merkitse niin paljoa. kuormatilan leveydestä se pitäs ajatella. Väitän edelleen että tuo lokomon kärrykään ole puolta metriä enmpää edellistä Patu-Keslaa leveämpi. Lisäksi telistö teloilla ei kallistele läheskään niin paljon ku kevyehkö mettäkärry. Leimoja pariin kolmeen metriin ei karikat tee niinkään paljon.
Ojan päältä joo ja roudan ja lumen aikaan. Oja-aluehan on valmiiksi yli kaks metriä leveä aukko. Ojapenkat on kantavat pienelläkin roudalla. Kokemus on osottanut etteipä suoraan edestä tarvitse montakaan ainespuuta ottaa. vittikkoa jonku verran lakoaa, mitä sen väliä. Usein juuri ojan reunassa on paljon kasvuhäiröisiä tättäröitä. Ainakin täällä boorin puutosalueilla. Kasvavatkin rungot tahtoo olla lenkoja aina ojan reunassa…..ei tuu tukkipuuta ei. Enhän toki siihen ojan päälle pyri jos on kapea aukko ja paljon laadukasta ainespuuta.
Trktorin maasto-ominaisuudet ei vaan koskaan riitä keikkua ojien päällä….niin, sahaushan toki onnistuu. Silläpä suosittelenki moottorisahamiehelle mönkijän sijaan vanhaa ajokonetta. Olen tuon koko polun kulkenut traktorin siimakoneesta metsävarusteltuun traktoriin. myös kelkka ja mönkijä savotat on tuttuja. Jotain luulen oppineeni.
Ehän sitä ainoaa ja oikeaa tapaa kaavamaisesti ole olemassakaan. Aina täytyy säveltää. Metsänhoito ei ole geometriaa.
En toki tarkoita etteikö joka aaria kannata hoitaa kasvuun. Mietin vaan sitä puolimetriä leveämpää ajouraa. Tehokkuutta ja kustannustietoisuutta tässä haen. Hoitohakkuiden, ojituksen hoidon ja tuhkauksen kautta siihen on päästävä. En mene märkänä aikana nuille rämeille porkkaamaan vaan sillon hakkaan vaaramaisemissa. Meillähän on talvi ja routa täällä takuuvarmasti.
Vanhempi ojitushan on tehty .70 luvulla 40 metrin välein. Teko ja ajo onnistuu kunnon koneilla ojan päältä. Keskelle sarkaa ajoura johon tarvittaessa vedetään täydennysoja…..yhtään turhaa arpea ei metsään tule
Ei onnistu sahalla ja trktorihimmelillä.
Eihän nuo metsäautotiet ole mitään yleisiä teitä monestikkaan. Kyllä kai tiekunta itse päättää millä siellä voi ajella. Olen monessa teikunnassa osakkaana ja useilla emme tosiaan teloilla ajele sulan maan aikana. Omin kustannuksin tehdyillä metsä ja pengerteillähän saa ajella vaikka panssarilla.
On hankintahakkuuta ja hankintahakkuuta. Harrastepohjalta pikkupalstan harvennuksia pikkusavottoina. Ymmärrän sitäkin. Siinä tapauksessa tietysti kirvelee pikkusen leveämmät ajourat, painaumat ja muutama kolhiintunut puu. Tuolloinhan pslstasta haluaa jokaisen aarin tuottamaan täysillä. Hyvä näin.
Toisaalta on myös hankintahakkaajia jotka tekevät sitä ammatikseen ympäri vuoden isommilla aloilla. Silloin tehokkuus menee väkisin nyhväämisen edelle. Alueita käsitellään laitaluvulta, palstaan mahtuu niin kakkosen ku kolmosenkin kuvoita. Silloin keskikokoinen metsäkoneketju sopii mielestän parhaiten. Ajouraväli 20m, koneessa 10m puomi. Mulla on 1270 timberi teloilla varustettuna. Kone ei järkikäytöllä aiheuta aiheuta merkittäviä juuristovaurioita. Ajoura on puolimetriä leveämpi kuin maataloustraktorin ura. En käsitä miten pikkusen virvelin lyhyellä puomilla saadaan ajouria vähennettyä. Ei mulla ainakaan ole niin riskiä akkaa että kantas puut kouran ulottuville. 20 m uraväli on kaikessa muussakin niin toimiva. Lannoituksessa ym.
Ajokone ne juuristovauriot tekee. Mulla on Lokomo 919 teloilla. Kevyt mutta tarpeeksi tehokas. 10 metrin puomi siinäkin. Sopii myös pitkän puominsa ansiosta moottorisahamiehelle. Silläpä siinä onkin pitkä puomi ku on -80 luvulla kun tuo tehtiin kaikki puu hakattiin miestyönä. Oli hinnaltaan traktorimönkijää edullisempi. kulutus 7l tunti.
Hyvällä suunnittelulla ja ennakkotyöllä saa nuo vaurit urilla minimoitua. Olen katkonut kilometrin sarat poikittaisilla varsiteillä n. 300m pätkiin. Ojat on loivennettu ja urat samalla tasattu kaivinkoneella. Tältä varsitieltä mennään perse-eellä mettään ja keulaeellä kuorman kans takasin. ei tuu monta ajokertaa per ura. Tuhkanlevityskoneen säiliökin riittää tuon 300 metriä ja nopeasti pääsee varsitietä hakemaan uuden mällin. Nopeuttaa ja halventaa levityskustannuksia hemmetisti. Myös tuulenkaadot on nopeaa käydä poimimassa vaikka mönkiällä kun joka saralle pääsee vaivatta. Eikä oo rummut tukossa.
Kustantaahan tuo mutta kohtuullisesti. 2 km tasattua varsitietä, n. 50 ojan loivennusta, liittymien laajennukset ja 6 tuhkalanssia. 20 tuntia kaivinkonetyötä a 65 euroa. Palstan koko n. 100 ha
Mitäpä sitä metsäautotiellä tekkee jos siitä ei pääse kohtuudella metsään!
Meillä se ei oo niin aarinpäälle… traktorihimmeleitä ei minun metsään ennää tuu ku kerran pääsin niistä eroon
Harvompa se saha vuotta kauempaa kesti…sillon sahattiin tosissaan….ei pikku tilhillä tuntipalkalla. Vanhoista koottin varasaha.
Ei se partneri hassumpi ollu. Sehän meni yhteen norjalaisen Jobun kans….ei ollu ku väri ero tuotteissa. Paljon niilläkin sahasin. Menikö se partnerki sitte Huskulle, en muista