Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset
-
<div>
<div>
<div>Lakiesityksessä on kuitenkin muutama kipukohta johon ei ole ollenkaan kiinnitetty huomiota.</div>
Metsäkeskuksille pitäisi antaa enemmän valtaa myöntää varoja eri työlajeihin. Nyt loppui varat nuorenmetsän hoitoon, niinkuin melkein aina käy. Terveyslannoituksen budjetti on täysin riittämätön. Sen sijaan kunnostusojituksen ja metsätien tekoon varattua rahaa jäi käyttämättä toistakymmentä miljoonaa. Nyt ministeriö on ottanut vallan pois kokonaan metsäkeskuksilta käyttää varoja järkevästi alueillaan.</div>
Kaikkien työlajien osalta pitäisi työ saada aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen. Nyt esimerkiksi terveyslannoituksen osalta töitä ei saa aloittaa ennen hankkeen hyväksyvää päätöstä. Päätöstä taas voi joutua odottamaan toista vuotta.Tämä aiheuttaa hankaluuksia niin metsänomistajille, koneketjuille, metsäpalveluyrityksille ja yhdistyksille. Ei voida suunnitella kokonaisuuksia jossa koplataan yhteen pienieä hankkeita ja koko orkesteri kiertäisi järjestelmällisesti ympäri maakuntaa. Nyt tilanne on se että orkesteri ajaa siksakkia pieniä kohteita eestaas. Naapuripalstakin ois tullut siinä samalla hoidettua mutta kun ei voi mennä, päätös tulee vasta ens vuonna. Järjetöntä.” Jos hoitotyö on tehty alkuperäistä hakemusta laajempana, tuen lopullista määrää koskevassa päätöksessä tuen määrä lasketaan alkuperäisessä hakemuksessa ilmoitetun hoitotyön pinta-alan mukaan.” Tämäkin pykälä hankaloittaa käytännön suunnittelua ja toteuttamista järkevästi. Tämäkin olisi siedettävä jos pystyisi jättään uuden hakemuksen ja jatkaa töitä. Metsänhoito ja suunnittelu ei ole melkkää matematiikkaa. Takapalstassa on koneet valmiina ja samalla vois hoitaa myös seuraavan kuvion joka puuttui edellisestä hakemuksesta.</div>
<div>On mahdotonta arvioida tarkasti nuin lyhyelle aikaa hankkeen toteutuksen alaa ja määrää. Siihen vaikuttaa niin monta tekiää…eikä vähiten Luonnonvoimat puhumattakaa omista voimista.</div>
<div>Sama paha on myös toteuttamisaikatalun kiristämisellä. Se estää myös tehokkaan alueellisen suunnittelun töiden osalta. Toteutuksen jatkoajan hakemiseen pitäisi olla mahdollisuus juuri näistä syistä.</div>
<div>Muutoin lakiesitys on oikean suuntainen.
<div class=”yj6qo ajU”>
<div id=”:3qf” class=”ajR” tabindex=”0″ data-tooltip=”Näytä leikattu sisältö”>
Lakiesitys on tällä viikolla maa-ja metsätalous valiokunnan keskustelussa jossa jauhanta alkaa</div>
</div>
</div>Ei se aidan teko niin mahdotonta ole. Mulla oli kaks aitausta, toinen 25 ja toinen 40 ha. Verkkorullat odottaa varastossa uusiokäyttöä. Aitaukset oli tehty ajohärille nuoriin metsiin.osa ojitettua rämettä. Pidin siellä sulankauden noin 4 poroa/10ha. Tottakai ne sinne ruokittiin ja laitumeksi hoidettua peltoa osaksi.
On se paskapuhetta että poro on haitaksi metsätaloudelle. Hyvin maasto kesti sen 20 vuotta. Päinvastoin. Ohutturpeiset, n. 20-30 kunttakerros, rämeet muuttuivat kangasmaastoksi. toki ojitus kunnossa. Kesäaikaan kuivilla keleillä koparat jauhoivat sen turpeen ja puolukka alkoikin rehottaa. Kaippa ne vähän lannoittikin. Minkäänlaisia vaurioita ei metsälle tullut eikä ollut raivaustarvettakaan. AJ vois perustella tuota viittausta poroihin ihan tutkijan näkökulmasta. Minusta saat vastaväittelijän uutukaiseen tohtorin hattuusi. Kyllähän ne laitumet kuluu ja jäkälä menee parempiin suihin mutta ei se metsää haittaa. Kasvukausi pitenee kun routa sulaa aikasemmin.
Hirvet onkin ihan toinen juttu. Olen jo hiissannu kulkiessani niitä 180 korkeita verkkorullia eteläsavon palstalle. Siirtoaitaa tekee helposti liki kilometrin päivässä kahteenpekkaan. Mönkkärin perässä on kärry johon kipataan rulla pystyyn akselilleen pyörimään. hiljaa ajellaan ja toinen sitoo narulla puihin narulla aukon laitaan. Siinäpä olkoon sen viis kymmenen vuotta ja harvennuksen yhteydessä kelataan pois.
Minun ei tartte miettiä puulajeja hirvieläinten takia. Verkkoa riittää kyllä.
Ei siellä hirvet juhli. Syököön vaan sen kenkkumaisen naapurin taimikot.
Tämä ei sitte oo mikään trolli.
Ei ole vaikeaa olla hyvä asiakas. Mulla on pitkät runkosopimukset MG:n ja Vapon kans. Sinne saan mätettyä kyllä puun. Melkeen kuukausittain kuuloselen heidän kanssaan mitä he haluavat. Vapon puut menee Ruotsiin.
Minä haluan havukuitua ja toinen mieluummin koivua. Ei siinä mitään kärhämää oo tullu. Mhy:n kans koko ajan keskustelen ja suunnittelen hommia. Noin puolet hankintakaupouista menee tällä alueella yhdistyksen valtakirjakauppoina. Menee multakin, varsinkin tukit. Vuosittain puuta menee neljälle-viidelle ostajalle.Kyllä ne ostomiehet on mulle suoria ja kertovat tilanteesta….jos ei oo tarvetta ni ei oo….turha tuputtaa sillon.
Pitkillä runkosopimuksilla turvaan kuitenkin tasasen menekin ja homma pyörii ympäri vuoden. Marjastella voin parempia hintoja erille siinä välissä eikä siitä kukaan pahastu.
Mikä on joskus pitkä matkakin… En edes jaksaisi sahta jos kävelisin sahan ja kanisterin kans jängät kierrellen jonku palstan takanurkalle
Aina ostetaan, jos:
a) Asiakassuhde toimii
b) Puutavaraa tarjotaan tarpeeksi iso määrä
Kylläkyllä ja eiei. MG:llä näyttää olevan puolen vuoden sykli. Uusi kausi alkaa kesä ja tammikuussa hankintapuun kiintiöinnissä. Onhan MG sitoutunut ostamaan kaiken tuottamani puun. Mutta milloin ja miten. Pystyyn 2-3v korjuuajalla varmasti mutta hankintana….
Tiukat näyttää ostomiehillä olevan ohjeet ja rajat vaikka ois kuinka hyvä väärti. Tulee vaan ilmotus ylhäältä että enää ei yhtään nyssäkkää ennen toukokuun loppua. Ihmeissään se on ostomieskin tuosta tempoilusta.
Kaupan koosta se ei mulla ainakaan jää kiinni. On vaan vaikea arvioida minkä verran uskaltaa myydä yhteen kauppaan. En ole ennää nuori ja terve. Siksi teen kaks kauppaa vuodessa. Kaupan koko vaihtelee mutta on vähintään sen että saan joka puulajille maksimi lisät. Perushintahan on laskenut ja lisät noussu….ollaan hinnoissa juuri viimevuoden tasolla, koivulla yli.
Varossie tolpainen siirtämästä pörssitermejä suoraan metsänhoitoon. Met se saatamma käsittää tuon lyhyeksimyynnin harsinnaksi tai jopa kannoksi asti lyhennettynä. Sie taijat olla finanssinero jota mie en käsitä
Mg ostokielto hankintapuille kestää vappuun ja on ehdoton. Taas oli metsälehden painokoneesta hintatilaston kohdalta lapin osalta muste loppunut….ei kauppoja tilastoitavaksi.
Puulajien ostohalut näyttää vaihtelevan aika nopeasti. Kesän ja syksyn kaupoissa havukuitu oli kysytympää ja hinta koivua pari euroa parempi. Nyt tammikuussa toisinpäin, koivu parempi. Tukki ei kelvannut ollenkaan….pieni erä menee sahalle syksyn sopimimuksella.
Heinäkuun loppuun sovitut toimitukset saa kuitenkin turvota reippaastikkin.
Lyhythän se on metsäinsinöörin koulutus. Tullaan suoraan suoraan lukiosta ja useimmille ensimmäinen vuosi kuluu oppiessa tunnistamaan puusta kumpi pää puusta on tyvi ja kumpi latva. Eriasiahan onkin sitten jo metsäalan peruskoulutuksen saaneet, ehkä työelämässäkin jo kokemusta jopa ajo- ja tekokonekuskinakin. Sieltä tulee niitä ammattilaisia joilla on näkemystä.
Pitäisi palata vanhaan systeemiin jossa jo opistoon hakemiseen, mestariksi tai insinööriksi, vaadittiin parin vuoden työkokemus.Pioneerikoulutuksesta sai pisteitä.
Ei se määrä vaan se laatu.
Meiltähän on jo sosialisoitu eli suojeltu purot, norot, lähteet ja ”arvokkaat” alueet. Samoin luonnontilaisten soiden puolta hehtaaria pienemmät kumpareet…..minultakin kymmeniä hehtaareja. Ilman korvausta. Suojelun piiriin on nuin lahjoitettu satojatuhansia hehtaareja.
Onkohan tilastoa paljonko nuita kertyy yhteensä.
Pitäisi tuon jo riittää ryöstöksi.