Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jesse, ostin aikanaan ihka uuden lava letukan. Mukavahan se oli…semmonen lehmä. pienet kuopat kyllä nieli kivast mutta isommasta heitosta tuntu että menee läpi tienki. Ei oo ikävä. Ehkä tuo viijen hengen hiluksi on stabiilimpi ku se normi….ei tuo mitään pompota. Jotain kuitenki ovat toyotalla muuttaneet ohjausgeometriassa edelliseen verrattuna. Aijempaa piti ajaa ja tämä vaan haluaa mennä pitkin tietä niinku jessen pösö
Lopusta voi ja saa ja täytyy olla erimieltä maaliman tappiin….hyvä näin
Sesteri puhuu asiaa. Kuviorjaus on metsään.fi systeemissä ihan ok ja se riittää mulle ja viranomaisille.
Nuo molemmat hiluksit on ollu epäonnen autoja.t Niitä välillä sattuu. Ilman omaa syytä parrkipaikalla rutattuja tai oppaalta karkas käsistä kuus kelkkaa trailerissa….ja jostain syystä aina samat yksilöt. Toisilla ei ees kolhuja 700 tuhanteen. nii se vaa menee. Yks maanantaiauto mulle sattu, Volvo XC70. Ei tervettä päivää. Kalliiksi tuli murheineen.
Niin nuista hiluksista. Ensimmäisellä ajoin 47 tuhatta. Se vaan halus selälleen neljänkympin vauhista omalla metsä pengertiellä. Meni lunastukseen. tämä nykynen on sitte kolmelitranen automaatti. Huono tuuri jatkuu. Ei ole auton syy jos vedän sitä70 metriä ajokoneen kouralla rinnalla ja murjon sen joka puolelta. Kaks kuukautta kiilsi ku aalen muna. Sitte renki perruutti rankakuorman keulasta sisään…eli vitutti ja tojoautoa nauratti.
SVT arvioi Fennialle sen kertakorvausarvoksi 38000. Sain ite valita otanko rahat vai korjataanko. Tojoauto sano urakkahinnaksi sovitun 23800. Tutkin ja tutustuin uusiin. Uus lähes vastaava maksas 71000 jessemoottorilla eli 2,3 moottorilla. Kolmelitraista ei enää tuoda suomeen. Valintani oli, tottakai, tehdään vanhasta uus vaikka mittarissa onki 170 tuhatta. Vielä puoli miljoonaa huoletonta kilometriä jäljellä. Ei8 tällä liikevaiholla mikä nyt mulla on kannata ostaa seittemänkympin autoa. Nyt sillä enimmäkseen renki ajelee ja minä korollalla. Kummalla sattuu olemaan enempi kuljettamista. Öljypöntöt ja vuotavat letkut on hiluksin lavalla. Helppo pestä se kontti sillontällön.
mulle autoilu ei oo muutenkaan asia mistä nautiskelen. Kuhan pääsen ilman kärsimystä liikkuun palstalta toiselle ja saan vielä vehkeet mukaan. Palstojen maks etäisyys on 760 km. Muutaman kerran entisessä ammatissa sain vuokrattua hassulla kumppaeilta eli porshelta nopean auton. 300 ei ois ollu raja. Vaan ei ollu munaa ku 296. Se on videolla jossa näkyy mittarilukema. Moottoritie on kuoppanen ja mutkanen siinä vauhidissa ja vastaan tulee oikeella puolella pariasataa autoja joista ei tiedä vaihtaako ne kaistaa eteen.
Himo nopeisiin tai luksusautoihin on karissu kokeilujen kautta. Etin nautinnon muualta ku autoilusta. Rauhallisesti paikasta toiseen kohtuu kustannuksin….mutta mahdollisimman varmasti
Mulla nyt kevättalvella menin läpi muuntumaa ja mitä vastaan tuli. Pari kilometriäpitkä palsta. Pengertien taaetin parivuotta sitten. syksyllä kaivinkoneella kaks varsitietä poikittain ojat loiventaen. Olipa lyhyet ajomatkat. Mitenpä muuten ojikolla jossa sarat on joa sen kaks kilometriä. puuta kerty rääseiköiltä 1000 mottia enerkiarankaa, kuitua 1500 ja tukkia vajaa 500. Yks alle hehtaarin aukko ja muut kakkosta ja kolomosta. Koko alueelle ajourat 20m välein, sen minkä timperin puomi yltää ja tuhka lentää. Muutamia alueita menin raivaussahalla mutta uraltahan karttui sieltäkin jotaki. Olihan siellä tietysti niinkin heihhoja pätkiä että ois voinu panna tuhkaluukun kiinni mutta empä pannu ku vesitalous on kuitenki kunnossa. Näkkyypähän miten semmonenki toipuu reilulla tuhkauksella.Eli mottoni on; laitaluvulta tuli vastaan mitä tuli, alue kuntoon. Aina se jotakin massaa hoidettuna työntää.
Justiisa noin ku jätkä sanoo. Ei se työkokemus vanhoilla teknikoilla ainakaan haitta ole. Siellä on muutakin ku kirjaviisautta. Ovat nähneet töidensä onnistumiset ja myös ei niin onnistuneet hommat.
Kunnon kartat ja kuvioinnit on kyllä se perusta ja on kyllä nykyisin kunnossa jo metsään.fi systeemissäkin. Nuo paperisuunnitelmat onkin sitte eri asia suuremmilla palstoilla. keskikokoisilla n. 50 ha tiloilla se tulee tehtyä suht tarkasti. Satojen hehtaarien tiloilla missä on satoja kuvioita ei joka kuviolla edes käydä joten ei siitä raamattua tule. Suurinpiirtein ihan hyvä siitä tulee….ihan niinku metsään.fi on. Kuten sanoit, kartat, ilmakuvat ja kuviot pinta-alatietoineen on ne tärkeimmät hakkuu ja hoitotoimenpiteiden suunnitteluun.
Isolla palstallahan tuo hoitokin mennään ”laitaluvulta” kuviot. jotkut ajallaan, jotku pikkusen aikasin tai myöhässä. Ei siitä mitään tule jos hypitään ku sähköjänis. Käsittelen palstan hommat kerrallaan valmiiksi kerrallaan ja seuraavaan palstaan koneet. Eihän se sillai oo ni optimistista oo joka aarille ku esim. 50 ha tilalla.
En minä jaksa olla huolestunut meidän kotteron päästöistä. Olen paljon matkustellut työn puolesta ympäri maailmaa. Ihan naurattaa jos ja kun täällä Ihmemaassa edes keskustellaan aiheesta. Meillä autot ei savuta! Eikä koneetkaan. Pieleen on menny konerintamallakin kun tuli ureavehkeet moottoreihin. Täälläkin kusiuusi Komazu tekokone värkkäs. Viis kertaa viikon seisokki tänä talvena. Tehdaskin hermostu ja ottivat ureavehkeet veks ja kone alko vörkkiin. Sanovat vaan että takuu säilyy mutta tästä ei sitte huudella.
En pidä autoa roikassa enkä myöskään pidä lasien skraappamisesta. Webasto on keksitty. On se niin kiva aamukahvipöydässä painaa säätimen nappia ja sitten lähteä sulalla lämpimällä autolla. Metsässä aina kastuu kun vähän touhuaa. Vähän ennen pois lähtöä painan nappia kaukosäätimestä. On se uksusta mennä lämpimään sulaan autoon märkänä. Ei mee lasit sumuun eikä tuu vilu. Webaston säädin riittää n. puolikilometriä, kauempaa se lähtee tulille kännykällä.
Mulla on pitkäohjaamo hiluksi 3l moottorilla ja automaattilootalla. vetää ja pääsee niin moottoritiellä ku mettätielläkin enkä ajattele pätkääkään saastuttamista. Keskikulutus on 8-9 satasella. Souvot, mulle se on ok.
Toisaalta ostin naapurin vananpojan 85 synttäreillä siltä 17v vanhan farkku sammakko korollan. Muuta vikaa ei siinäkään ollu muuta vikkaa ku että hiiri noli pesiny lämppäriin ja ja jyviä kanavat täys. pikku putsausta. Vein sen leimalle. Katsatusmies ihmetteli että täysin virheetön ja hyvässä vahassa…..ja maalis -15 asti seisonu eikä mitään jumissa ja ajettu edellisten katsastusten välillä 400 ja sitä edellisellä tuhat kilometriä!
Ei muuten jesse natise. Sehän syö mitä syö muttei se minua saa murheelliseksi. Savuttaa minkä savuttaa. Parisattaa tuhatta ajettu. puoli miljoonaa jälellä. Onhan se sentään tojota. Mulle varmaan kolmaskymmenes. Lämpimässä tallissa aina kuivunu. Patella oli aikaa soratiellä kierrellä kuopat eikä vauhti päätä huimannu. Tukossa se moottori ei kuitenkaan ollupäästöjen mukkaan ja tielläkin pirtsakka.
No nyt renki ajelee enimmäkseen hiluksia ja ja minä korollaa. Saattopa olla että ostin nuo autot ihan kemerarahoilla. Ainahan se pitää sen verran touhuta että saa kemeraa jessen mopopösön verran vuodessa.
No seku jauhan paskaa niinku täällä näkkyy olevan tapana….älä jesse suutu ja oo katteellinen…..
Metsäkeskus, nykyinen Otso teki mulle suunnitelman viimeksi. Ja varmasti jäi viimeiseksi suunnitelmaksi. Kyllä Metsään.fikin arvaa tarkemmin. Isommilla palstoilla suunnitelman laatiminen vaatii reilusti maastopäiviä. Liki 400 ha palstassa ei pari metsäpäivää riitä joten arvailuksi meni.
Nyt oon menny parisataa ha sitä läpi. Nuorenmetsänhoitoa ja terveyslannoitusta. Joka neliö on käsitelty ja suunnitelma paljastui vessapaperiksi josta vielä etusormikin menee läpi ja sotkeutuu paskaan! Antoihan se suunnitelma karkean kuvan metsän tilasta….mutta ei oikeata. Kasvut oli ihan lonkalta heitettyjä, edes kehitysluokat ei sinne päinkään. Vain kuvioiden muodot ja koot oli oikein ja auttaahan sekin. Ihmetyttää sekin että täsmälleen samat kuviot kuin metsään.fi systeemissä mutta uudelleen numeroitu. Sehän sekottaaki sitte esim kemeraa haettaessa. norenmetsän hoitohakemukset ja hakkuuilmoitukset toimii näps ja kops systeemillä netissä. Lannotukset ei. On kyllä metsäkeskusta työllistävä valvoa aikarajoja edellisestä tuetusta harvennuksesta numerosotkun takia. Kaippa ne ammattilaiset on niin paljon fiksumpia kun minä en ite pysy kyllä yhtään kärryillä vaikka oikein haluaisinki. Tuommosessa isohkossa palstassa tehdään kerralla isoja aloja ja kuvioita yhdessä hankkeessa on aina kymmeniä.
Muutamassa palstassa paperiversio on vanhentunut enkä näillä näkymin en juuri nuista syistä enää teettäne paperiversioo.
Isossa kuvassa, (nykyisin tuo sana on muotia niinku muutama vuosi sitten tahtotila), tuo metsään.fi antaa ihan riittävän avun minun tarpeisiin….onhan siinä kuitenkin valmiina kuviokartat ja pinta-alat. Lähempänähän se on totuutta kun neljävuotta vanha metsäsuunnitelma.
Täsmälliseen tietoonhan ei koskaan pääse. Kokeehan se itekki metsätaitokilpailuissa. erojahan tulee ammattilaistenkin arvioissa. Monestihan niissä aktiivi mo tiskaa toimihenkilöt.
Mutta jatkan siinä”isossakuvassa”
Ei valtiosta ole yrittäjäksi toimimaan markkinaehdoin. Kaikki metsänhallituksenkin rönsyliiketominta….nähtiinhän se taimituotannon, morenian ja eräsetti villipohjolankin tuho. Eräsettikin oli kasvava firma ja kolmessa neljässä vuodessa piti liput laskea.
Ei ole pitkäikäinen. Pitkät kynnethän sillä on mutta täysin hampaaton nalle
Tänä keväänä levitin tuhkaa 120 hehtaarille ojitusalueille 660 tonnia. Enimmäkseen kakkosen ja vähän liki kolmosenki ensharvennuksille. Helppo homma ku oli saman talven ajourat joita myöten mettäkoulun, tai mikähän opisto se nykysin on, levittivät. Sehän tekee 5500 per hehtaari. 6 tonnia olis ollu yläraja koska toisessa tuli kadmium ja toisessa tuhkassa arseenipitoisuus siinä vastaan. Käytin raakaa lentotuhkaa jonka stabiloin lumen kanssa. hiton hyvin onnistu. En oo vielä kaikkia laskuja vetänyt yhteen mutta kustannus oli 100-150 per hehtaari ja siitä kemera pois. Edellisenä keväänä levitin satatonnia. Nyt jännityksellä odotan vaikutusta millon silminnähden rupeaa neulaset piteneen.
Silläpä panin nuin reilusti kun sitouduin ottamaan kaiken toimittajan tuhkan enkä kerenny talvessa enemmän hakata.