Käyttäjän vmt kirjoittamat vastaukset
-
<p>Maastot ovat vaihtelevia, suosta kallioihin ja korkeuseroja on aika paljon. Puusto on pääosin kuusivaltaista ja päätehakkuukypsää tai lähellä sitä. Noista metsistä sitten on tuulenkaatojen hakua ollut. Lisäksi suolta olen harventanut koivikkoa sinne syntyneen kuusentaimikon päältä.</p><p>Ajomatkat vaihdelleet välillä 100m – 2km ja puut sen kokoisia, että en viitsi käsin kasailla niitä kourakasoihin. Noilla reunaehdoilla arvioisin, että ajon osalta kiintoja on tullut noin 4 työtunnissa.</p><p>(Eikä tarvitse laskea, että 2000 m3 olisi tuolla ajettuna, koska sillä on tehty kaikkea muutakin, kuten aurattu teitä, siirrelty puuta klapikoneelle, siirrelty ja lastattu klapisäkkejä, käytetty kaatoapuna jne. Joitain satoja m3 kuitenkin ajettunakin)</p>
<p>Noin kolmen vuoden kokemus alkaa olla koneesta ja viitisensataa tuntia on sinä aikana mittariin kertynyt. Tyytyväinen minä siihen olen ollut ja tuolla Rane laittoikin jo pari videota aiheesta ja samalta kanavalta niitä löytyy lisääkin, jos haluaa katsella, millaisia puuhia sillä on tehty.</p>
Sitäpä just Jätkä tarkoitinkin, että oli saha pieni tai iso, niin terän oltava kunnossa. Ja tuo toinenkin ihan todeksi havaittua. Ei voisi viikkotolkulla sahailla viilamatta ja vaikea käsittää, miten jotkut muka voi.
Eilen ja tänään oli ennakkoraivaushommia. Nyt kun päivätkin aika hämäriä, niin hyvin näki aina, kun sahauksessa tuli kipinöitä. Terä ei osunut maahan, mutta oliko sitten noissa raivattavissa raidoissa (niistä tuli kaikki kipinät) hiekkaa osautunut runkoon?
No, mutta kuitenkin, kipinöiden jälkeen aina huomasi, mitten ei terä pure enää ihan niin hyvin ja kyllä minä parin tunnin sahailuiden välein terän viilaan, kun ei kestä hermo tylsällä terällä sahailla, vaikka 490:ssä teho kyllä riittää.
Luin ja nyt ei ole lehteä käsillä, niin en voi käsityksiäni tarkistaa, mutta mieleen jäi taas se, että kirjoittaja kuvittelee rahoittavansa toisten harrastuksia. Se ei muistu mieleen, että hirvilläkin on paikkansa luonnossa ja ne ei nopealla aikataululla vähene, jos niitä ei metsästetä. Maanomistaja voi toki keksiä kaikkia velvoitteita metsästysoikeutta vuokraaville seuroille, mutta sitten pitää hyväksyä sekin, että jossain kohti tulee se raja vastaan. Ei jäänyt tuostakaan kirjoituksesta sellainen olo, että hieno homma, että hirviä vähennetään käyttämällä siihen paljon omaa rahaa ja aikaa.
Itselläni on jonkinmoinenh määrä metsiä eri maakunnissa ja kertaluokkaa isommat tuhot on tullut ötököistä ja myrskyistä kuin hirvieläimistä. Ja metsästän myös niitä sorkkaeläimiä.
Se on tuo paikallinen vaihtelu suurta hirvikannassa ja oman vaikeutensa tuo vielä kesä – talvilaidun vaihtelu. Eräällä hirviseurueella Pohjois-Karjalassa oli tänä syksynä yksi hirvilupa ja se käytettiin ekana viikonloppuna, vaikka piti valkatakin sopivaa. Tänä vkl sitten oli hirvilaskenta ja reilun 3000 ha alueelta laskettiin 21 aikuista hirveä 7 vasaa! Paikoitellen niitä ei sitten vissiin hirvitalousalueella ole.
”Metsäteollisuus ry:n viikoittainen puun hintatilasto kattaa noin 83 prosenttia koko maan yksityismetsien teollisuuspuun kaupoista. Tilastoinnissa ovat mukana Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset. Viikkohinta on neljän viimeisen viikon ostomäärillä painotettu keskiarvo. Jos jonkin puutavaralajin hintaa ei ole saatavilla, niin taulukossa on viiva. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.”
Mitä Tomperille pitäisi lisää kertoa?
<p>Äkkiä laskien luokkaa 1000 ha vuodessa kasvaisi soiden pinta-ala tuolla kasvuvauhdilla.</p>
Oli niin järjetön aloitus, että piti selvittää, mistä tässä on oikein kyse.
Aloittaja on oikeassa, hän ei ymmärrä lukemaansa.
Mikä ihme tuossa on vaikeaa tajuta, että usein hakkuutähteet hinnoitellaan kuusen ainespuukuutioiden mukaan? Esimerkki: 5 €/kuusen ainespuukuutio, jolloin kuusen ainespuun kertymän hakkuulta ollessa 1000 m3, ostaja tilittää 5000 € hakkuutähteistä samalla kun tilittää muutkin hakatut puut. Minulla ainakin on kokemusta tästä toimintatavasta useiden firmojen osalta sekä Uudellamaalla etää Pohjois-Karjalassa.