Käyttäjän vmt kirjoittamat vastaukset
-
Viskallo: Siitä seuraa kuitenkin se, että ei ne harvatkaan metsästäjät sitten jaksaisi sitä harrastusta (tai monelle elämäntapa) ylläpitää, jos niitä hirviä ei mitä todennäköisimmin alueelta löydy ja lupia on vaikka vaan 1 kpl. Ei innosta myöskään uusia hirvikoiran pentuja ottamaan, jos näköpiirissä on, että ei niille mitään töitä ole.
Ja jos metsästäjät ja niiden koirat hupenee, niin sitten ei ole sitä reserviä, kun taas tarvitaan hirvikannan lisääntyessä. Ja se lisääntyy, jos metsästys vähenee ja ravinto ei vähene ja talvet ei kovene. Jokainen leuto talvikin kun lisää vielä tosiaan osaltaan sitä hirvikantaa. Ja hirviähän ei edes ruokita.
Kyllä Visakallo olet oikeassa. Muista kuitenkin, että minullakin on metsiä eri puolella Suomea ja niitä myös itse hoidan mahdollisuuksien mukaan. Loput töistä sitten ostettava.
Tuon harrastuksen kautta voisin väittää, että luonto on tullut tutuksi muutenkin, kuin vain puuntuotannon kautta ja se myös, että että luonnon ehdoilla se puuntuotanto kuitenkin lopulta aina tapahtuu. Ei ole niin kauhean yksinkertaisia asioita ne, kun ihminen muuttaa jotain asiaa luonnossa. Siitä seuraa aina muitakin muutoksia..
Olen kirjoittanut välillä kärkevästikin näistä asioista, mutta se johtuu vain siitä, kun metsästäjiä syytetään hirvieläinkantojen kasvattamisesta. Se asia ei ole ollenkaan niin yksioikoinen. Minkään eturyhmän mukaan ei yksinään voida mennä, vaan päätökset on aina kompromisseja. Niin taloudellisesti kuin toimintaedellysten osalta.
Jos aatellaan, että kaikki osapuolet riitautuisivat täysin, nykyisen kaltainen hirvieläinten metsästys loppuisi. Siinä häviäisi kaikki, niin metsästäjät, maanomistajat kuin eläinkannatkin.
Mielellään näistä asioista keskustelee, jos se syyttely voidaan pitää poissa ja puhua ihan niistä asioista.
No ei se saha varmaan paljon teräketjuöljyä bensan seassa tartte, kun alkaa booaamaan. Sahan tankit kun aika mitättömän kokoisia ja oikea teräketjuöljy ei edes välttämättä helposti sekoitu bensaan (en ole kokeillut), mutta kun viskositeetti ei ainakaan ole 2-t -öljyn tasoa.
Lukiko jees taas yhtään, miten tiheeseen tapahtuu keskimäärin? Metsästysonnettomuuksissa kuolee keskimäärin 1 hlö / 2 vuotta. Voit olla varma, että sen susimäärän kanssa, mikä sinun mielipiteen mukaiseen tapaan tarvittaisiin, niin henkilövahingotkin olisi enemmän, saati kaikki muu. Ne sudetkaan kun ei keskity vain sinne tiheiden kantojen alueelle, kun niillä laumoilla on reviirit. Siten harvemman kannan alueella syövät, mitä saavat ravinnokseen.. Kun niitähän ei saa ainakaan sitten aseellisesti harventaa. Melko lyhyt on tuo sinun päättelyketju ja näköjään ohkainen tuo luonnontuntemus.
Ja entä jos sen isomman alueen kanta on vaikka sen 3 / 1000 ha, mutta vaikka sen talvilaiduntamisen takia ne seutukunnan ainoat hirvet on siinä taimikossa? Pitäiskö ne ampua pois kaikki pois?
Yhden metsänomistajan kannalta on toki harmi, jos ne vahingot keskittyy juuri siihen, mutta ei sen perusteella koko luonnon eläinkantaa voi päättää tapettavaksi. Se viimeinen hirvikin kun söisi jonkun taimikossa… Ja edelleen sitä varten maksetaan korvauksia vahingoista, vaikka niissä se omavastuu onkin. Ja korvauksia maksetaan vain siksi, että hirvi ja vhp on pyyntiluvan alaisia lajeja, eli valtio vaikuttaa niiden kannan säätelyyn, vaikka ei niitä omistakaan. Metsäkaurisvahinkojen korvattavuushan poistui, kun pyyntiluvatkin poistui.
Kyllä, jos tuollaiseen arkaan paikkaan osuu. Mutta pointti oli se, että se luoti ei YLEENSÄ kimmokkeen jälkeen kauas lennä. Mutta kun vuosittain metässä varmaan 7-numeroinen luku laukauksia kiväärilläkin ammutaan, niin joskus sitten käy se huono tuurikin. Vaikka paljon harvemmin ajallisesti kuin loton täysosumat, mutta silti.
Toki on hommaa joillain alueilla. Mutta ei ollenkaan joka paikassa. Eikä se peurakanta joka paikassa tuolleen kasva, vaikka kuinka ruokittaisiin. Isompi vaikutus on sillä, millaisia talvet on missäkin päin maata. Siellähän se peurakanta on suurin, missä talvet ovat leudoimpia.
Leviämiseen taas mielestäni vaikuttaa myös moottoritiet. Itse tiedän tarkkaan parin alueen peuratilanteen. Kummatkin alueet sijaitsevat noin 50 km Helsinkistä noin pohjoiseen. Toinen on 3:s tien juuri länsipuolella ja toinen 4:s tien juuri itäpuolella. Tuolla lännemmässä sijaitsevalla alueella on ainakin kolminkertainen peurakanta. Mielestäni tuon selittää se, että tihentymäalueilta vaeltelee peuroja väljemmille alueille, mutta moottoriteihin tuo matkanteko hidastuu aika paljon.
Silloin -60-luvulla se hirvenmetsästys oli aika erilaista. Pääosa metsästäjistä asui metsästysalueella (eli maaseudulla) ja sai elantonsa maanviljelystä. Syksyllä kun peltohommat oli jo tehtynä, niin oli mahdollista lähteä vaikka sitä yhtä yhtä lupahirveä heti, kun jäljet havaittiin. Nykymaailmassa jahdit on kyllä paljolti sovittava etukäteen, kun asuinpaikat ja työt on isolla osallla metsästäjistä jotain muuta kuin aiemmin. Ja sovittuna aikana ei sitten hirviä ole alueella, niin niitä ei sitten saaliiksikaan saada. Vuosittain näkee kyllä sen ilmiön, kuinka porukka harvenee, kun joulukuussa sitä viimeistä vasaa jahdataan ja niistä ei alueella mitään havaintoja edes ole. Sama ilmiö tulee varmasti, jos hirvijahti on koko kauden samanlaista.
Sitä hirvien alueellista keskittymistä kun ei voi välttää. Talvilaitumille niitä kerääntyy aina johonkin ja talven tulosta riippuu, miten se osuu metsästysaikaan. Nyt jos sitten talvilaitumille, sen alueiden maanomistajien mielestä, kanta pitäisi saada vaikka sinne 3 yksilöä/1000 ha, niin se tarkoittaisi monilta ympäröiviltä alueilta elukoiden ampumista yhettömiin.
Ja miten sen 100 ha omistajan mielipide huomioidaan, kun hänen mielestään kanta on edelleen 50 hirveä / 1000 ha, kun hänenkin taimikossaan oli 5 hirveä. Eli ainakin 47 niistä pitäisi ampua heti pois.
Kyllähän se kiväärin luoti on koko lentomatkansa tappava, jos vaan luoti vakaana pysyy. Eleensä se vakaus häviää esim kimmokkeessa ja silloin lentomatkakin vähenee olellisesti.
Ei tavalliset jalkaväen aseet ole tehokkaita verrattuna metsästysaseisiin. Ja toisinpäin on niin, että .223 ja .308 on alkujaan suunniteltu n 80 kiloista kohdetta varten kummatkin. Ensin mainittu on suosittu lintukaliiperi ja toinen ehkä yleisin, vaikka aika marginaalinen hirvipyssyn kaliiperi.
Kyllä se kaikki lähtee huolellisuudesta ja silti onnettomuuksia ei täysin voi välttää. Kuten ei missään muussakaan inhimillisessä toiminnassa…
Mitäs sitten tehtäisiin, kun ne kannat on pudotettu nykyisestä puoleen, kun monin paikoin ei nytkään paljon metsästettävää ole?
Kävisikö niin, että ei ole sitten metsästäjiäkään ja kun ravintotilanne ei ainakaan huonone, niin kanta pääsisi taas kasvamaan liikaa sinä aikana, kun odotellaan, että innokkaita metsästäjiä taas ilmaantuisi tarpeeksi?
Onhan tihentymäalueet varmasti ongelma, mutta miten se nyt sitten ratkaistaan, kun niillä alueilla noita peuroja kumminkin ammutaan jo niin paljon kuin jaksetaan.
Niin sun jees kannattaa tehdä ja niiden, kenelle olet ehdotellut. Sittenhän näet, miten ne sorkkaeläimet itsestään hupenee ja ne, ketkä asiaa hoitaa, joutuvat vaan omilla maillaan sitä tekemään. Ja koska yhtenäisen alueen vaatimukset, niin taitaisit saada tuolla loistoideallasi koko seuraukset kaikessa laajuudessaan.