Käyttäjän vmt kirjoittamat vastaukset
-
Visakallo: Lueppa näitä keskusteluja hiukan tarkemmin. Kenellä sitä epäasiallista kielenkäyttöä on ja ketä kohtaan?
Näinhän se varmaan on ja jos ei sopuun pääse, niin oikeudessa sitten viimeistään ratkeaisi. Ei sopimusehdoissakaan näkynyt tuosta mitään olevan, mitä kattelin.
Voi että, miten pitää olla ihminen tyhmä! Ei mene jakeluun näköjään mitenkään, että ei sen yhden mo:n maat muodosta sitä hirvien elinaluetta. Jossain on aina enemmän, kuin toisaalla. Vaikka ei taida jeessin laskupäähän mennä tuo…
Yhen sortin sosialismia ja maanomistajan kannalta todella p…ska homma.
Toisaalta kun kunnilla on kaavoitusmonopoli, niin onhan sekin aika selvää, että ansiotonta arvonnousua ei anneta yksityiselle maanomistajalle. Eli ei kaavoiteta ennen kuin on maa saatu hankittua tai joku sen kaltainen sopimus siitä, että kaavoituksen tuottama arvonnousu tulee kunnalle.
Jos sopimuksessa on määritelty ajoaika päättymään samalle päivälle kuin hakkuuaika, niin siirtyykö mahdolliset jääneet puut mo:n omistukseen automaattisesti sen ajan jälkeen?
Se on tietty, että vasalliset vanhat lehmät säästyvät todennäköisemmin jo pelkän vasasuojan takia, mutta ei se vanhojen lehmien sukukypsyys kovin montaa vuotta jatku ja jos nuoria naaraita ammuttu, niin vaikuttaa toki tuleviin vuosiin. Tuossakin saattoi nuo kaksi naarasta olla tiineinä, niin voi jopa vaikutus ensi syksyn kantaan olla kahden sijasta vaikka kuusi.
Minun toisessa porukassa jahti jo loppui, kun saatiin yksi naaras ja yksi vasa ja enempään ei lupia ollutkaan. Eikä metsästyspäiviltä kovin monta muuta havaintoa tullutkaan. Tämä uudellamaalla.
Jyrkät maastonmuodot varmaan ainakin tekee jotain heittoa tuohon. 39 m pituiseksi mitattu puu rinteen juurella näkyy latvusmallissa alle 32 m korkuisena. Ei varmaan niin vanha sentään ole tuo keilaus, että tuollainen kasvu olisi ehtinyt tapahtua..
”Kyllä taas paikallisten lahtarien koirat saavat paskaksi mennyttä hirvenlihaa yllinkyllin.”
Toivottavasti jaksavat sitten pitää paikalliset punikit aisoissa, kun syödäkseen saavat, että isäntien ei tarvitse!
Kaipa se riippuu pellostakin. Meillä kuuselle istutettuja pihanympäryspeltoja ja kun eka harvennus tehtiin, niin arvioiden 80-90m3/ha paisui 110 m3/ha lukuihin. Oli silloin n 35-v kuusikko Pohjois-Karjalassa. Laadussakaan ei mitään vikaa ja tukitkin sai tyvestä.
Aika kaukana aiheesta tääkin jo…
A. Jalkanen: Just niistähän se hirvi ennenkin ravintonsa sai, mitä mainitsit. Niitä talviravinnoksi sopivia puita vaan oli paljon vähemmän ja ne oli hajallaan. Myöhemmin, kun ravintoa on tullut paljon enemmän ja sitä on saatavilla pienellä alueella, niin metsät myös elättää paljon suurempaa hirvikantaa. Siksi hirvikanta on niin paljon voinut yleensä kasvaakin. Se on varsinkin tärkeää hirven kannalta, että talvella sitä ravintoa saa vähällä liikkumisella. Siten se sitten ohjautuu usein sinne männyntaimikkoon, vaikka mänty ei se ensisijainen valinta muuten olisikaan, kun siellä on pienellä alalla paljon kelvollista syötävää.
Sen olen itse havainnut, että esim joenvarren ja metsäautoteiden penkkojen pajukot on houkuttelevimpia talviruokailumaita, jos niitä vaan on saatavilla, kuin ihan vieressä olevat männyntaimikot. Aina niitä ei vaan ole.