Ei sinällään aiheeseen liity, mutta joskus on metsänomistajallakin juhlapäivä.. Ja liittyy siihen aikaisempaan, kun moto tuli tänään leimikolle. Hoikasta päästä kuviota aloitti ja itse kun katsomoa pidin, niin aukon alkaessa muototua, niin vasta kunnolla näki, miten pitkiä kuuset olikaan.. Tuosta jo kone mittasi 33m pituisen ja 3,7 m3 rungon. Ja tosiaan vasta reilu parisataa mottia tänään hakkasi.

Lämmitti mieltä, kun lähtiessään motokuski onnitteli leimikosta, kun noita lukuja alkoi tulla 🙂

PS. lahoprosentti oli tänään 2.

Suomen riistakeskus lähestyi Uudenmaan metsästäjiä tällaisella viestillä:

(lopusta pätkäisty muuta asiaa)

”

Tiheän valkohäntäpeurakannan alueelle nousi tarve viestiä peurajahdin etenemisestä. Kuten varmasti tiedätte, tavoitteena on saada peurakantaa pienennettyä tiheän kannan alueilla. Kolarimäärät ovat nousseet koronan aiheuttamasta huomattavasta liikennemäärien laskusta huolimatta (liikennesuorite -9 %), ja toiveet siitä että viime vuoden korkea saalismäärä olisi leikannut kantaa eivät vaikuta toteutuneen. Uudenmaan alueella Oma riistan SRVA-liikenneonnettomuuskirjausten määrä on noussut 10 %, joskin vaihtelua alueella on hyvin paljon. Valkohäntäpeuroja pitää siis kaataa vielä selvästi enemmän, kuin keväällä arvioitiin, jotta kanta saataisiin laskuun tiheän kannan alueilla.

Näyttää siltä että talvi antaa jälleen odottaa itseään, jos tulee ollenkaan. Jahti pitää saada silti pyörimään tehokkaasti läpi kauden, jotta riittävä kaatomäärä saavutetaan. Mustan maan ja vähäisen valon ollessa vallitseva teema, kannattaa pyrkiä panostamamaan myös seuruejahteihin ja hyödyntää uusia koirametsästyksen mahdollisuuksia. Näin jahteihin saadaan lisää vaihtelevuutta ja kiinnostavuutta. Saalismäärä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on Uudellamaalla 4 % suurempi. Kaudesta on noin kolmasosa takana, ja luvista on käytetty kolmannes. Pyynnin tulisi olla koko kauden ajan mahdollisimman tehokasta Uudenmaan peuratihentymäalueilla, jotta kantaa saataisiin leikattua. Uudenmaan itäosissa on myös harvemman kannan alueita, joilla peurakannan maltillinen kehittäminen on mahdollista. Kolarimäärän kehitystä on kuitenkin syytä tarkkailla.

Peurajahtia tulisi erityisesti kiihdyttää niillä alueilla, joilla kolarimäärät ovat kasvaneet viime vuodesta, mutta saalismäärä on viime vuotta pienempi. Tällaisia yhdistyksiä ovat esimerkiksi Espoo-Kauniainen ja Hyvinkää. Viime vuodesta pudonneisiin saalismääriin on syytä puuttua. Kolarimäärät ovat kasvaneet viime vuodesta voimakkaasti esimerkiksi Kirkkonummella, Lohjalla, Vihti-Karkkilassa sekä Nurmijärvellä. Hyvin alkanutta jahtia tulee näillä alueilla jatkaa aktiivisesti, ja pyynnin tulee olla niin tehokasta kuin mahdollista. Länsi-Uudenmaan rhy:n alueella leikkaavan verotuksen saavuttamiseksi tulee saalismäärä saada paljon korkeammaksi. Tiheän kannan alueella on huolehdittava myös riittävästä naarasverotuksesta. Pukkeja saa olla aikuissaaliista max. 50 %.”

Eihän tuo nyt siltä ainakaan vaikuta, että peurakantaa koitettaisiin kasvattaa…

Gla: Miten esim. Pohjois-Karjalassa suhtaudutaan vhp:n tuloon? Ollaanko iloisia uudesta riistalajista ja rajoitetaan sen metsästystä kannan vahvistamiseksi vai pyritään poistamaan haitallisen lajin tulo alueelle?

Pitääpä tiedustella, kun sinne taas kohta mene. Veikkaus on, että epäusko, että siellä laajemmin pärjäisi ja toive, että tulisi metätettävää. Ei siellä villisikojakaan ikinä ole haluttu hävittää, mutta toisaalta siellä ei ole ruokkijoitakaan, siis noissa tarkoittamissani maisemissa.

Mitenkä se päätös sitten tehdään, kun tähän mennessä sitä ei ole tehty?

Onko johtopäätös se, että kaikki vaikutusvaltaiset ihmiset ovat niitä hirvikannankasvattajia? Muutenhan olisi vissiin läpihuutojuttu, ottamatta kantaa siihen toteuttamiseen…

Noihin koirahommiin..

Olen nyt parinkymmenen vuoden ajan saanut seurata usean kva-koiran työskentelyjä eri puolella Suomea.

Selkeä trendi on se, että Itä-Suomessa ei hirvet pysy haukussa samalla tavalla, jos vertaa samaa koiraa 10-vuoden ajalta ja koirien kokemus ja taidot vaan karttuu ajan myötä, niin sudet on yksi aika selkea vaikuttava asia.

Muttamutta.. Samaan aikaan seurannut hirvien käytöstä Uudellamaallakin. Samaa suuntaa sielläkin. Itse olen päätellyt, että hirvien evoluutio tekee myös sen, että lähes pääasiallinen koirametsästys ”jalostaa” hirviä siihen, että ne karkkoavat koiraa, vaikka koira tekisi mitä. Ne kun pääsee geenejään siirtämään eteenpäin, mitkä osaa heti ottaa 10 km hatkat…

Kokeissa kuitenkin onnistuu keskimäärin pikkaisen paremmin ja siihen varmasti vaikuttaa se, että ihmisiä ei metässä ole samalla tavalla. Eli oma päätelmä, että haju ihmisistä kaukanakin + koira paikalle tuottaa hatkat.