Meinaatko Planter, että muut asiat ei ollenkaan vaikuta puulajien valintaan, kuin sorkkaeläimet?

Itse näkisin, että vaikuttaa tämän hetken kysyntäkin ja nyt eri puulajeista maksettavat hinnat, vaikka ne eivät mikään tae olekaan vuosikymmenien päähän..

Tällä viikolla just pohdin koivun istuttamista, niin eräs varttuneempi metsäalan ammattilainen siihen kommentoi, että saahan sitä kasvattaa, mutta sitä ei kukaan halua ja siitä halua maksaa. Oli ehkä kärjistettyä, mutta totta toinen puoli, kun hintoja nyt katsoo.. Eli miksipä ei siis kuusta?

Veikkaisin, että Visakallon kokeilu menisi törkeänä metsästysrikoksena, kun se kuoppa varmaan voitaisiin nähdä eläimelle erityistä tuskaa aiheuttavaksi. Siten vähintään 4 kk ehdollista ja maksimi 4 vuotta vankeutta. Varmaan menisi tuolla ehdollisella ja kaikki rikokseen käytetty tuomittaisiin valtiolle menetetyksi rikoksentekovälineenä ja taulukon mukainen hirven arvo pitäisi myös maksaa, nuori yksilö 1500 € ja aikuinen 2400 €. Ja varmaan oheissakot.

No maasturi ja metsäkone hiukan eri asia.. Ja eipä Lantikassakaan alumiinirunko.. Alumiinikori isolta osin onkin osassa. Ja nykyään monissa itsekantava kori, eli ei varsinaista runkoa ollenkaan.

Montako maansiirtoautoa alumiinirungolla? montako dumpperia? montako kiviautoa? montako kaivinkonetta? montako pyöräkuormaajaa? No miettikää sitten siitä, miksi ei metsäkoneitakaan..

A.J.

”Semmoinen konkreettinen lainsäädännöllinen ehdotus tuli mieleen, että jos hirvieläimet kerran kuuluvat meille kaikille yhteisesti, niin miksi riistakonserni sitten saa päättää puolestamme niiden kantojen suuruudesta?”

Edelleenkään ne hirvieläimet eivät kuulu meille kaikille, ei valtiolle, eikä kenellekään, kun eläviä ovat. Ne ovat Suomen lainsäädännön mukaan ”isännättömiä esineitä” niin kauan, kunnes joku semmoisen haltuun ottaa. Siksi aina huvittaa ilmaisut ”valtion karja” jne, kun ne eivät sitä ole.

Tuon asian ymmärtäminen voisi auttaa pikkuisen innokkaimpia hirvieläimistä vouhkaajiakin…

Siinä taas riistakeskuksen terveisiä:

Hyvät Uudenmaan peuranmetsästäjät,

Valkohäntäpeuran metsästyskausi on jo edennyt yli puolenvälin. Uudellamaalla on metsästyskaudella 2020–2021 kaadettu 9.12.2020 menneessä jo 6 745 valkohäntäpeuraa, joka on noin 600 yksilöä enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Hienoa, että kaatotahtia on saatu lisättyä verrattuna viime vuoteen!

Tavoite tiheän kannan alueella on leikata kantaa. Tämän vuoksi myönnettyjä pyyntilupia tulisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman tehokkaasti. Edelleen näyttää siltä, että tahtia olisi hyvä kiristää entisestään, jotta kannan leikkaamisessa onnistutaan. Viime aikoina Uudenmaan kokonaissaaliin urososuus on kasvanut hieman. Tiheän kannan alueilla onkin syytä kiinnittää huomiota aikuissaaliin riittävään naarasosuuteen, jolla saadaan leikattua tulevan kauden vasatuottoa. Myös kokonaissaaliin vasaosuuden olisi hyvä olla vähintään 50 %, niin kuin se tällä hetkellä juuri ja juuri onkin.

Tiheän kannan alueen jahdissa on varauduttava siihen, ettei hyviä lumikelejä tule metsästyskauden aikana. Tämän vuoksi Suomen riistakeskus kannustaa hyödyntämään aktiivisesti erilaisia pyyntimuotoja. Esimerkiksi koirien tai ajomiesten avulla järjestetyissä seuruejahdeissa voidaan pyyntiä kohdentaa tehokkaasti vasoihin ja naaraisiin. Vallitseva koronatilanne on kuitenkin muistettava huomioida järjestelyissä. Lisäksi toivotaan tekemään seurojen omat lupakäytännöt mahdollisimman joustaviksi, jotteivat ne jarruttaisi saalismäärää. Kantaa olisi hyvä harventaa suuntaamalla pyyntiä kolariherkille alueille, sillä vuoden kolarimäärät ovat kasvaneet siitä huolimatta, että liikennettä on koronan takia ollut vähemmän. Syksyn kolarihuipun aikana kolareita on ollut paikoin viime vuotta vähemmän, eli ponnistuksenne kantavat jo hedelmää taittaen kolarimäärän kasvua kalenterivuoden tasolla.