Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän hirvikärpäsiä tänä vuonnakin oli aivan riittävästi, jos metsässä vähänkin enemmän liikkui ja työskenteli. Taisi vain monellekin käydä niin, että ampiaiset varastivat tällä kertaa suuremman huomion.
Tästä Tolopaisen mainitsemasta ”tytönhupakosta” kuulemme melko varmasti vielä:
Wikipedian mukaan Binga Tupamäki syntyi Kiinassa, mistä hänet adoptoitiin Suomeen 2-vuotiaana. Tupamäki kävi peruskoulun ja lukion Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa, mistä hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 2017. Tupamäki valmistui oikeustieteen maisteriksi kolmessa vuodessa vuonna 2022.
Tupamäki valittiin Kauniaisten kaupunginvaltuustoon vuonna 2017. Hän on toiminut mm. Kauniaisten tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Kokoomusnuorten liittohallitukseen Tupamäki nousi ensi kerran vuonna 2017 ja uudelleen vuonna 2022. Vuonna 2021 hän toimi Uudenmaan Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Tupamäki valittiin marraskuussa 2023 Kokoomusnuorten puheenjohtajaksi vuosille 2024–2025.
Jos väittää toista monimuotoisuuden tärvelijäksi ja nimittää tätä jopa valehtelijaksi, olisi silloin hyvä oman esimerkin voimalla kertoa, millä tavalla on henkilökohtaisesti osallistunut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Kannustavat esimerkit ovat paras tapa lisätä luonnon monimuotoisuuden Suomen metsissä.
Aika monta vuotta suorittava julisti, että tarpeeksi ajoissa tehty varhaisperkauksella välttyy hirvituhoilta, eikä välttämättä tarvita muita raivauksia kuin joissakin tapauksissa. Tässä asiassa suorittava on nyt tehnyt merkittävän käännöksen realismin suuntaan. Raivaustarpeeseen vaikuttaa kaikkein eniten maapohja. Karuimmilla pohjilla voidaan selvitä pelkällä varhaisperkauksella. Myös liian aikaisin tehty varhaisperkaus voi aiheuttaa lisääntyvää raivaustarvetta. Huonomuistisuus on suorittavalla taasen ollut siinä, että on väittänyt metsieni hirvituhojen johtuvan myöhästyneistä raivauksista, jopa raivaamattomuudesta!
Tietämättömyys valitettavasti ajaa risuparran syyttämään toisia valehtelijoiksi. Hoidetut, oikealla maapohjalla kasvavat koivikot ja kuusikot uudistetaan 35-55 vuoden iässä. Jopa männiköitä uudistetaan alle 60 vuoden iässä. Tämä on faktaa. Hoidettuihin metsiin lahopuuta kertyy harvennusten kannoista ja hakkuutähteistä, lumpeista ja ajon yhteydessä metsään jääneistä ainespuista, tuulenkaadoista ja muuten kuolleista puista. Niiden yhteismäärä on merkittävä, ja voi ylittää jopa hoitamattoman ja hakkaamattoman metsän määrät. Tämä on myös faktaa. Puunkorjuussa pyritään välttämään maalahopuiden turhaa vioittamista. Yliajokaan ei tuhoa lahopuuta kokonaan, yliajo kun ei yleensäkään tapahdu rungon suuntaisesti. Talvikorjuussa lahopuille ei tule tuhoja juuri lainkaan. Tämäkin on faktaa.
Asia on täsmälleen niin kuin käpysonni tuolla edellä kirjoitti. Talousmetsille pitää antaa työrauha, jotta teollisuuden puuhuolto saadaan turvattua. Muussa tapauksessa edessä on massiivinen tehtaiden alasajo Suomessa. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että Kotiahojen ja kumppaneiden päätavoite onkin juuri tämä. Onko heidän vaikuttimensa puhtaasti luontolähtöisiä, vaiko aivan muita, on jäänyt toistaiseksi tarkemmin selvittämättä.
