Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Eli Janne Kotiahoa siteeraten: ”Aiheuttaja maksaa!”
”Jos Suomi ei saa ensi vuonna päättyvän tarkastelujakson kuluessa maankäyttösektorin päästö- ja nielutasetta pudotettua alle tavoitetason, siirtyy päästöjen vähennystaakka taakanjakosektorin eli mm. asuntojen lämmityksen, maatalouden ja liikenteen vastuulle. Se tarkoittaisi näillä aloilla kulutuksen leikkaamista tavalla tai toisella.”
Jos oikeudenmukaisuudella nykypäivänä olisi vielä jotain merkitystä, niin eikö se noin silloin pitäisi mennäkin?
Minun nuoruudessani Teiniliiton tulenpalavan punainen agitaattori toisteli koulussa väärän dilemman iskulausetta: ”Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan!”
mehtäukko: ”Eivät pirulaiset ymmärrä, minkälaisten asioiden kanssa sotkevat yhteiskunnan rakenteet.”
Moni toimii varmastikin hyvässä uskossa ja ajattelematta asioita sen syvällisemmin, mutta joillakin, erityisesti taustavoimilla voi olla tarkoituksena jopa yhteiskunnan horjuttaminen.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun myin ensimmäisen energiapuuharvennusleimikon. Tuntuihan se silloin aivan ihmeelliseltä, että alkoi saada rahaa siitä, johon ennen vain meni rahaa. Sen jälkeen on tullutkin kaikki kylvömänniköt ja pienempi määrä koivikoita ja jopa kuusikoita käsiteltyä samaan tapaan. Nyt näille samoille alueille on tehty 2. harvennus, ja sillä aivan ensimmäisellä 6 hehtaarin kuviolla lähestyy jo 3. harvennus. Energiapuun hinnat ovat nyt olleet kuusinkertaiset niihin aikaisempiin hintoihin nähden, joten en ihmettelisi, vaikka sieltä nyt alaspäin hieman tultaisiinkin. Yllättävänkin paljon näkyy ainakin täälläpäin edelleen olevan energiapuuharvennuksia käynnissä, ja aivan kokopuunakin näkyy sitä myös lähtevän. Vaikka lauha talvi on nyt ollutkin, 43% Suomen kaukolämmöstä on edelleen peräisin puusta.
Etenkin katolilaisissa maissa kirkko ja kapakka ovat aina lähimmät naapurit. Joskus kapakka löytyy jopa kirkon porstuasta. Naapurikapakka on monesti vuokralla seurakunnan maalla. Ehkä meillä Suomessakin pitäisi jo vähitellen alkaa madaltaa raja-aitaa tällaisen maallisen ja hengellisen toiminnan välillä. Ehkä sunnuntain kirkonmenonkin suosio alkaisi hieman nousta, jos papin saarnan sulattelua voisi jatkaa vaikkapa kahvin ja konjakki- tai liköörikupposen ääressä. Samalla jokunen ropo siirtyisi myös seurakunnan toiminnan hyväksi. Monissa vanhusten palvelutaloissahan tämä on jo ollut käytäntönä jo pidemmän aikaa.
Espoon Nuuksion järviylänkö olisi myös hyvä tuulimyllyjen paikka, sillä kansallispuistossa ei ole ongelmaa rakennusoikeuden menetyksistä. Avattavat siirtolinjatkin loisivat vain uusia maisemanäkymiä. Joku puistossa retkeilevä saattaisi ehkä ensi alkuun kirjoitella jotain negatiivistakin someen, mutta kyllähän niihin myllyihin aika äkkiä silmä ja korva tottuu.
Kysymys niille jotka tietävät: Millä tavalla tiedot Suomen vuosittaisista hakkuumääristä kootaan? Onko kuutiomäärissä mukana myös ns. vihreän siirtymän hakkuut, eli uudet sähkön siirtolinjat, tuuli- ja aurinkopuistot, ym. tarvittava infra? Onko näiden osuudesta hakkuiden kokonaiskuutiomääristä käytettävissä? Vaikka nämä määrät eivät kovin suuria olisikaan, olisi aika epäoikeudenmukaista, että vastaava määrä puuta pitäisi jättää muualta hakkaamatta.
