Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Taneli kirjoittaa asiaa. Sähköä pidetään nykyisin itsestäänselvyytenä, sillä etenkin taajamissa pitemmät sähkökatkot ovat harvinaisia. Haja-asutusalueella niihin on paremmin totuttu ja varustauduttukin. Oli aikamoinen kokemus pari-kolme vuotta sitten, kun sähkö katkesi täälläpäin kovien pakkasten aikaan päiviksi koko kunnasta taajamat mukaan lukien. Loppui lämmöntulo, vedentulo ja kaikki tietoyhteydet kännyköitä myöten, kun telemastojen vara-akutkin tyhjeni. Ne ajoneuvot jotka käynnistyivät ilman lämmitystä, eivät saaneet huoltoasemilta polttoainetta. Kunta hankki tapauksen johdosta agregaatteja, jotta vastedes vesitorniin pystytään pumppaamaan vettä ja lämpökeskus ja kuumanvedenkierto saadaan pidettyä käynnissä.
Ainakin Californiassa sähkö on katkennut koko osavaltiosta helteiden aikaan. Suomessa vastaava tapahtuisi kaikkein kovimmilla pakkasilla, ja silloin on kyllä leikki kaukana.Viime perjantaina, 30. marraskuuta Antin-päivän myrskyssä kaatui puustoa lähes 10 miljoonan euron arvosta.
300 000 kuutiometrin tuhoarvio perustuu Suomen metsäkeskuksen ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyönä tekemään kartoitukseen.
Edellisen kerran Suomen metsiä runtelivat viime vuoden lopulla Tapani ja Hannu-myrskyt, jotka kaatoivat puuta kaikkiaan 3,5 miljoonaa kuutiometriä eli noin 120 miljoonan euron arvosta.
Kauppalehti
Robotit paiskivat töitä tehtaissa kautta maailman. Suomi on kärkipäässä.
Robottien käyttöä tilastoivan The International Federation of Robotsin mukaan ihmistyötä korvataan yhä useammassa paikassa roboteilla. Teollisuusrobottien kauppa kasvoi maailmassa 38 prosenttia vuonna 2011, jolloin maailmassa myytiin jopa noin 1,4 miljoonaa robottia.
Vielä vuonna 2009 vastaava luku oli vain hieman yli miljoona.Kun robottien määrää tarkastellaan suhteessa työntekijöiden määrään, kärkeen nousee kolme maata: Etelä-Korea, Japani ja Saksa, mutta sen jälkeen tulee vajaa kymmenen maata, joiden joukossa on Suomi.
Muut huippumaat ovat Italia, Ruotsi, Tanska, Yhdysvallat, Espanja ja Taiwan.
Etelä-Koreassa robotteja on tänä vuonna 10 000 työntekijää kohden jo lähes 350, mutta Suomessa vasta noin 130.
Keskimääräinen robottitiheys on 55, jolla tasolla ollaan Australiassa ja Britanniassa.
Alle kymmenen jäävät Kreikka, Turkki, Brasilia ja Romania.Kauppalehti
Metsänhoito on kieltämättä hyvin erikoinen ala meillä Suomessa. En tiedä mitään muuta elämänalaa, jossa muisteltaisiin yhtä paljon menneitä ja vastustettaisiin yhtä tarmokkaasti kaikkia alalle tulevia uudistuksia. Mitä järkeä on harata kehitystä vastaan, kun uudistukset tulevat joka tapauksessa? Jos vielä tänä päivänä tekee käsipelissä vaikkapa muutama sata mottia hankintahakkuita vuodessa, tuntuu tekijästä tietysti siltä, että näinhän se puu tulee korjattua. Siinä tulee kuitenkin aikamoinen mittasuhdevirhe. Maassa, jossa korjataan n. 50 miljoonaa mottia puuta vuodessa, hankintapuiden osuus on häviävän pieni, rumasti sanottuna niillä ei ole mitään merkitystä. Sama koskee myös vaikkapa raivausahatyötä. Tällä hetkellä tuntuu, että näinhän nämä työt tulee tehtyä hienosti, mutta entä 10-20-vuoden kuluttua? Onko oma kunto ja terveys enää silloin riittävä ja onko nuoremmilla kiinnostusta tehdä samoin?
Sahan viilaaminen ei ole ongelma, nykyrobotit tekevät paljon monimutkaisempiakin huoltotöitä itselleen. Toki robotti saattaa ojaankin tuiskahtaa, jos penkka pettää alla, muuten se osaa kyllä sellaiset vaarat väistää. Tottahan toki robotti ihmistäkin tarvitsee tankkaamiseen ja työmaalta toiselle siirtämiseen yms. Istutusrobotti tarvitsee ainakin taimien roudaajan.
