Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
”Koko oikeudenkäynnin hinnaksi voi tulla 70 000 e tai enemmän kuluineen. Älkää levittäkö väärää tietoa asiasta, josta ette mitään tiedä.”
Tiedämme sen, mitä ”oikeudenmukaistako” on meille täällä palstalla kertonut. Eikö sillä tiedolla olekaan mitään merkitystä?
Oikeusjutuissa on muistettava, että on olemassa myös vastapuoli, joka puolustautuu täydellä arsenaalilla käyttäen taitavia asianajajia. Tämä seikka tahtoo helposti unohtua, kun on itse kärsinyt vahingon ja tuntee olevansa oikeassa.
Mitä taas tulee tämän ketjun aloittajan tapaukseen, tarvittaisiin lisätietoja, jotta voisi antaa arviota esitettyyn kysymykseen.
Joka tuntee ko. seutua tietää, että Porvoonjoen alkupää on pitkältä matkalta käytännössä lähes pelkkää lahtelaisten paskavettä.
Asioita pitää suhteuttaa Talvivaaran vesistä meuhkatessa.Lahti saa jatkossakin laskea jätevetensä Porvoonjokeen.
Orimattila ja Pukkila vaativat Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä Lahtea selvittämään mahdollisuuksia jätevesien johtamiseksi jatkossa suoraan Kymijokeen tai muuhun vesistöön.
Vaasan hallinto-oikeus katsoo ratkaisussaan, että Lahden ja sen puhdistamoon johdettujen jätevesien purkupaikka on selvitetty jo kymmenen vuotta sitten ja ratkaisu on saavuttanut lainvoiman.
Vaasan hallinto-oikeus teki nyt antamassaan ratkaisussaan vesiyhtiö Lahti Aquan jätevesilupaan vähäisiä muutoksia ja tiukensi toimenpideaikataulua.
YLEEi auennut toi linkki, mutta kysymys taisi olla siitä japanilaisesta nelijalkaisesta robotista, joka pystyi nousemaan ja laskeutumaan portaita, ja kulkemaan kaikenlaisen romun seassa räjähteneessä ydinvoimalassa. Ei muuta kuin robotille metsurinsaappaat jalkoihin ja raivuri kiinni hyppysiin. Jos maasta käsin pystytään ohjailemaan robottia Marssissa asti, niin miksei sitten kirkonkylän ABC:lta voisi valvoa robottiraivuria perämetsässä. Samalla voisi kirjoitella viisauksia vaikkapa tänne Metsälehden palstalle.
Suomessa sataa vuodessa keskimäärin 700-800 mm. Siten Talvivaaran alapuoliset vedet puhdistuvat ajanmittaan. Virheitä on tehty ja niistä myös opitaan. Jokainen työpaikka ja tuotantosuunta on tarpeen, jos aiomme täällä Suomessa vältää velkakriisin. Edelleen jopa tällä palstalla esiintyy ihmisiä, jotka vähät välittävät kansantaloudesta. Heille riittää, että omat asiat ovat juuri nyt hyvin, eikä ajatus kannna sen pidemmälle. Sanotaan, että valtio ei voi tehdä konkurssia, – kyllä se voi. Siitä on maailmalla useita surullisia esimerkkejä. Meille lähin oli parikymmentä vuotta sitten itä- ja etelärajan takana. Valtion konkurssissa menevät myös eläkkeet ja muut etuudet. Turvassa eivät ole kuin kaikkein varakkaimmat ja nopeimmat.
