Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Tanelille:
Tarkoitin pystystä korjattavaa energiapuuta.
Kyllä siinäkin kahta konetta tarvitaan, eikä motteja kerry niin kuin suurista kuusenkannoista.
Mieltähän voidaan olla mitä vain.
Minä olen vain kertonut omista kokemuksistani, jotka ovat olleet samansuuntaisia uusimpien tutkimusten kanssa.Kantojen nostossa on näköjään eroja eri puolilla valtakuntaa.
Niiden kokonaiskäyttö on kuitenkin pysynyt viime vuodet vakaana.
Niillä on suurin merkitys metsäyhtiöiden omissa voimaloissa.
Kantojen käyttöä on vaikea korvata, koska muut puunosat ovat jo käytössä, ja kotimaisen energian osuutta on tarkoistus vielä lisätä nykyisestä tasosta.
Kantojen nosto ja käsittely on nykyisin hyvin hallinnassa, eikä työvaiheita ole, eikä energiaa kulu enempää kuin muussakaan energiapuun korjuussa.
Maastahan nostetaan vain kuusen kannot, koska ne irtoavat helposti, ja ne on helppo pilkkoa osiin kannonnostokouralla. Samalla karisee multa ja kivet pois.
Koskaan ei nosteta kaikkia kantoja kuten ei korjata kaikkea latvusmassaakaan, vaan vajaa kolmasosa jätetään maahan.Fosforin määrä maapallolla on kieltämättä rajallinen, mutta uusiakin esiintymiä on löytynyt, eikä niitä kaikkia ole välttämättä vielä julkisuuteen paljastetukaan, jottei syntyisi valtioiden välisiä jännitteitä.
Maanviljelylle fosfori on ratkaisevasti tärkeämpi kuin metsätaloudelle.
Mm. peltokasvien geenimuuntelulla valmistaudutaan aikaan kun fosforia ei enää ole nykyisiä määriä käytettävissä.
Metsätalouden uhkat maapallolla ovat vähäisiä kun verrataan minkälaisia jännitteitä viljelymaiden omistus ja -lisäys jo nyt aiheuttaa.
Mm. maailman parhaat peltomaat omaava Ukraina on joutunut sotatoimien kohteeksi enemmänkin peltojensa kuin kaasuputkiensa takia.Gla selvitti asian hyvin.
Harvaksi hakatun metsän tai pienaukon taimettumista on vaikeata ennustaa.
Vanha käytännön ohje pätee edelleenkin:
Jos alueelle on jo ennen hakkuuta syntynyt luontainen taimikko, on hakkuun jälkeen mahdollista saada syntymään uusi puusukupolvi.
Silloinkin on huolehdittava hyvin heinän- ja vesakontorjunnasta.
Jos alueella ei ole ennen hakkuuta taimia lainkaan tai niitä on vähän, on taimettuminen hakkuun jälkeen erittäin epävarmaa.
Saatetaan joutua turvautumaan hyvinkin järeisiin metsänuudistamiskeinoihin, sisältäen avohakkuun, kemiallisen kasvustontorjunnan, maan mätästämisen ja istuttamisen suurilla taimilla.
Taloudellinen menetys on silloin mittava, koska hakkuissa on hävitty puun hinnassa, menetetty paljon aikaa, ja jouduttu toteuttamaan normaalia kalliimpi uudistaminen.
