Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Uudehkolle metsänomistajalle löytyy kyllä hyvin paljon historia-kirjallisuutta suomalaisesta metsäntutkimuksesta sekä metsänhoidosta.
Voit olla aivan varma, että metsiä on hoidettu monilla tavoilla ja aivan omistajan halujen mukaan kenenkään siihen pakottamatta.
Vasta siinä vaiheessa kun harsintametsätalouden jälkiä alettiin korjailemaan, tuli metsänomistajille joitakin velvotteitakin yhteiskunnan tuen vastapainoksi.
Sellupuun menekistäkään ei tarvitse olla huolissaan, sillä energiapuuta tarvitaan jatkossa vastaavasti enemmän.Jos maapohja on rehevää tai myrskyt lisäharventavat JK-metsää, on erittäin todennäköistä, että maapohjan valtaavat pitkät heinäkasvit, saniaiset, vadelmat ja muut taimettumisen lähes pysyvästi estävät lajikkeet.
Silloin syntyy jopa kymmeniä vuosia lähes puuttomina pysyviä metsäniittyjä.Tanelille:
Tarkoitin pystystä korjattavaa energiapuuta.
Kyllä siinäkin kahta konetta tarvitaan, eikä motteja kerry niin kuin suurista kuusenkannoista.
Mieltähän voidaan olla mitä vain.
Minä olen vain kertonut omista kokemuksistani, jotka ovat olleet samansuuntaisia uusimpien tutkimusten kanssa.Kantojen nostossa on näköjään eroja eri puolilla valtakuntaa.
Niiden kokonaiskäyttö on kuitenkin pysynyt viime vuodet vakaana.
Niillä on suurin merkitys metsäyhtiöiden omissa voimaloissa.
Kantojen käyttöä on vaikea korvata, koska muut puunosat ovat jo käytössä, ja kotimaisen energian osuutta on tarkoistus vielä lisätä nykyisestä tasosta.
Kantojen nosto ja käsittely on nykyisin hyvin hallinnassa, eikä työvaiheita ole, eikä energiaa kulu enempää kuin muussakaan energiapuun korjuussa.
Maastahan nostetaan vain kuusen kannot, koska ne irtoavat helposti, ja ne on helppo pilkkoa osiin kannonnostokouralla. Samalla karisee multa ja kivet pois.
Koskaan ei nosteta kaikkia kantoja kuten ei korjata kaikkea latvusmassaakaan, vaan vajaa kolmasosa jätetään maahan.Fosforin määrä maapallolla on kieltämättä rajallinen, mutta uusiakin esiintymiä on löytynyt, eikä niitä kaikkia ole välttämättä vielä julkisuuteen paljastetukaan, jottei syntyisi valtioiden välisiä jännitteitä.
Maanviljelylle fosfori on ratkaisevasti tärkeämpi kuin metsätaloudelle.
Mm. peltokasvien geenimuuntelulla valmistaudutaan aikaan kun fosforia ei enää ole nykyisiä määriä käytettävissä.
Metsätalouden uhkat maapallolla ovat vähäisiä kun verrataan minkälaisia jännitteitä viljelymaiden omistus ja -lisäys jo nyt aiheuttaa.
Mm. maailman parhaat peltomaat omaava Ukraina on joutunut sotatoimien kohteeksi enemmänkin peltojensa kuin kaasuputkiensa takia.
