Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Eihän tämä nyt oikein tasapuoliselta vaikuta.
Olen tehnyt jatkuvaa kasvatusta aivan käytännössä, kertonut avoimesti niistä ongelmista mitä matkan varrella on eteen on tullut.
Olen myös kertonut jaksollisesta kasvatuksesta samalla tavalla käytännön tasolla.
Ilmeisesti suurin syntini onkin ollut rehellisyyteni, koska olen kertonut miten asiat ovat menneet, enkä sitä, miten niiden olisi pitänyt mennä.
Lyökää jk-ihmiset vain reilusti faktoja ja kokemuksia pöytään, älkääkä turhaan täällä valittako!Eihän täällä keneltäkään tarvitse anteeksi pyytä.
Tämähän on vain keskustelupalsta.
Ei myöskään pidä ottaa kenenkään jutuista nokkiinsa, vaan lyödä reilusti omat teesit pöytään.
Salaliittoihin ei kannata uskoa, sillä suurin osa meistä puunkasvattajista on toiminut ja toimii metsissään täydellä omistajan vastuulla.
Aikaisempi metsälaki pyrki jonkin verran suojelemaan metsänomistajia pahimmilta taloudellisilta menetyksiltä, mutta nykyisin korostetaan enemmän yksilönvapautta, joten nyt metsänsä voi myös pilata kenenkään siihen puuttumatta tai siitä vastaamatta.
Uudehkon metsänomistan on mahdollisuus kokeilla jatkuvaa kasvatusta ja kertoa sitten omista kokemuksistaan.
Tuskin kukaan meistä haluaa sitä häneltä estää.Suomen rajan lähellä sijaitsevaan Venäjän Alakurtin sotilastukikohtaan saapui tiistaina ensimmäinen motorisoidun jalkaväkiprikaatin joukkoja kuljettava juna, kertoo uutistoimisto Itar-Tass.
Alakurtti sijaitsee Lapin Sallan korkeudella noin 60 kilometrin etäisyydellä rajasta.
Venäjällä ilmestyvät lehdet ennakoivat joukkojen siirtoa joulukuussa ja arvioivat motorisoidun jalkaväkiprikaatin tyypilliseksi vahvuudeksi 7 000 sotilasta. Aiemmin julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan tukikohtaan tulisi jalkaväkiprikaatin lisäksi elektronisen sodankäynnin asiantuntijoita, mutta sellaisista ei Itar-Tassin uutisessa mainita.
Venäjä sulki Alakurtin tukikohdan vuonna 2009, mutta ränsistymään päässeen paikan uutta kukoistusta on valmisteltu jo pitkään. Presidentti Vladimir Putinin uusi sotilaallinen linjaus korostaa maan intressien suojelemista arktisella alueella. Alakurtin tukikohta ei siis ole ainoa pohjoisella alueella, missä Venäjä nyt elvyttää sotilastoimintaa.
Itar-Tassin mukaan arktisille alueille kuljetetaan kalustoa ja avataan lentokenttiä. Suunnitteilla olisi lähikuukausina toistakymmentä lentokenttää.
Alakurtissa sotilaiden saapuminen tietää suurta muutosta elämänmenoon. Kunnan asukasmäärä on vain joitakin tuhansia, joten sotilaat muodostavat vastaisuudessa huomattavan osan väkiluvusta. Yle
Työt sähkö- ja tiedonsiirtolinjojen korjaamiseksi jatkuvat Pohjois-Karjalan metsissä. Samalla verkostourakointiyhtiö Enerke peruu lomautuksiaan. Maanantaina on otettu töihin kaksi aikaisemmin lomautettua ja kuuden työntekijän lomautusilmoituksia on siirretty. Jatkuva lumisade tarkoittaa puolestaan sitä, että urakkaa riittää maakunnan metsissä.
Enerken toimitusjohtaja Janne Huotarin mukaan tällä hetkellä linjoja raivaa noin sata yhtiön työntekijää, lisäksi urakassa on mukana 15 metsuria ja 5 monitoimikonetta.
Yhtiön marraskuussa päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena irtisanottiin 11 työntekijää ja lomautettiin 50. Sähköverkoston rakentamisen ja kunnossapidon lisäksi Enerke vastaa voimalaitosten kunnosta. Yhtiössä työskentelee noin 140 ihmistä.
Yle Pohjois-KarjalaEn ole missään vaiheessa ymmärtänyt, miten jaksollisessa kasvatuksessa syntyisi enemmän kuitupuuta kuin jatkuvassa kasvatuksessa?
Käytettävissä olevien, yli 60 vuoden aikaisten mittaustodistusten mukaan tiloiltamme korjatun puun tukkiosuus on ollut 80% tietämissä, vaikka koko kyseisen ajan on harjoitettu jaksollista kasvatusta.
Kun vastakkain asetetaan faktat ja puheet, voitte ehkä arvata kumpaa uskon.Jatkuvasti samalla paikallisella perimällä ei valitettavasti saavuteta uudehkon metsänomistajan tavoitteita, vaan lähinnä päinvastoin.
Vaikutus on samankaltainen kuin ihmisillä tai eläimillä, jotka liian pienessä yhteisössä sukuuntuvat ja altistuvat sitä kautta erilaisille sairauksille.
Väestön ja eläinten liikkuvuus kiistattomasti vähentää perimästä aiheutuneita sairauksia.
Se on tietysti totta, että puiden muualta tuodun alkuperän pitää soveltua olosuhteisiin, eli siirtoetäisyys ei saa olla liian pitkä.
Toisaalta myös kasvupaikan olosuhteet eivät pysy samana ilmaston yms. muutosten takia.
Suomalainen metsäntutkimus on yli sata vuotta vanhaa, joten myös näitä asioita on ehditty tutkia hyvinkin paljon ja soveltaa käytäntöön.
Mm. metsänviljelymateriaalin alkuperä ja sijaintiedot ilmoitetaan meillä riittävän tarkasti.
