Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Onkohan isäpapaltaan lahjoituksena Joensuun kartanon saanut Nallen poika samaa mieltä?
Suomelta hävisi suuri osa veropohjasta silloin kun useissa eri verouudistuksissa suurituloisimpien ja rikkaimpien veronmaksu muuttui käytännössä vapaaehtoiseksi.
Köyhistä ja keskituloista ei enää irtoa tarpeeksi rahaa, joten uutta velkaa joudutaan ottamaan butjetin rahoittamiseksi 6-8 miljardia euroa vuosittain. Tulopohjassa on siten edelleen yli 10% vaje.Oli mielenkiintoista lukea tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudesta tunnetun ja erittäin kokeneen talousmiehen ja puuntuottajan Yrjö Laakkonen mietteitä.
Hänellä metsähehtaarit lähestyvät jo kymmentätuhatta, mutta metsänhoitoajatukset vastasivat täysin omiani, vaikka kieltämättä hieman eri kokosarjoissa mennäänkin.
Harsintaan ja haavikoihin ei Laakkonenkaan aikonut sotkeentua.Kypros on jo päättänyt luovuttaa tukikohdan lentokenttineen Venäjälle, joten miksei sitten Kreikkakin.
Rahan takia tehdään maailmassa mitä ihmeellisimpiä asioita.
Kirgisiassa olivat Venäjän ja Naton tukikohdat melkein vierekkäin vielä vuonna 2009.
Samankaltainen tilanne on ollut myös Kuubassa.”Yhteys näistä näkymistä Suomen tiehen ei taida olla kovinkaan selvä.”
Uudehko metsänomistajaJos Venäjä vaatisi Ahvenanmaalta tukikohtaa itsellen, niin mitä silloin oikeasti tekisimme?
Venäjällä on ollut jo pitkään konsulaatti Maarianhaminasssa ja sitä kautta monenlaista peitetoimintaa Ahvenanmaalla, – miksiköhän?Eihän niitä Kreikan velkojen pääomia kukaan takaisin saa, mutta suurimmat Kreikalle velkaa antaneet ovat viime vuosina pelanneet aikaa, jotta ovat ehtineet saada mahdollisimman paljon korkoja menetettävien pääomien sijaan.
Maksajina tässä vedätyksessä ovat luonnollisesti me EU-maiden veronmaksajat.
Vanha sanonta toteutuu tässäkin:
Pieni velka on velallisen ongelma, mutta suuri velka velanantajan päänsärky.Kreikan pääministeri Alexis Tsipras sanoi tänään, että Kreikan uusi hallitus ei taivu ”kiristykseen” vaan alkaa nopeasti kumota aiempien hätälainojen ehtona olleita uudistuksia. Tsiprasin mukaan Kreikan uusi hallitus ei ole valmis pettämään äänestäjilleen tekemiä vaalilupauksia.
– Meillä ei ole kiire, emmekä tee kompromisseja, Tsipras sanoi Ateenassa.
Kreikan ja euroryhmän neuvottelut lainaehtojen uudistamisesta ja mahdollisesta jatkosta katkesivat eilen. Kreikka ei hyväksynyt euroryhmän ehdotusta maan lainaohjelman jatkosta kuudella kuukaudella nykyisillä ehdoilla, vaan marssi neuvotteluista ulos vain neljän tunnin jälkeen.
Tsiprasin mukaan Kreikan parlamentti äänestää jo tällä viikolla laista, joka suojelee Kreikassa asuvia ulosotoilta. Myös asuntolainojen myynti rahastoille kiellettäisiin.
Tsiprasin mukaan parlamentti saa pian käsittelyynsä myös työvoimareformin kumoamisen ja aiemmin kumottujen työehtosopimusten palauttamisen. Työehtosopimusten kumoamista vaativat Kreikkaa velkovat Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.
– On ollut tapana, että vastavalitut hallitukset toimivat toisin kuin ennen vaaleja lupasivat, Tsipras sanoi.
– Sanon sen jälleen, mutta me ajattelimme oikeasti vaihteeksi toteuttaa vaalilupaukset, hän jatkoi.
TaloussanomatEttei tämä keskustelu nyt menisi ihan aiheettomaksi henkilöön meneväksi syyttelyksi, kerrataan vielä, miksi puun hinta ei nykyisin nouse niin kuin silloin ennen ”hyvään aikaan”:
Aiemmin devalvointia käytettiin Suomessa yleisesti. Kun Suomen markan arvo muutamana vuotena toisen maailmansodan jälkeen heikkeni noin kymmenesosaan entisestään, markka devalvoitiin vuosina 1945–1947 useita kertoja. Myöhemmin suoritettiin yli 30 prosentin devalvaatio vuosina 1957 ja 1967. Vuosina 1977–1978 markka devalvoitiin kolme kertaa vajaan vuoden kuluessa, mutta vain 5–8 prosenttia kerrallaan, samoin myöhemminkin vuonna 1982. Euroon liittymisen jälkeen tätä mahdollisuutta ei enää ole. Käytännössä mahdollisuus devalvointiin poistui jo syksyllä 1992, jolloin markka päästettiin lopullisesti kellumaan.
Sisäisellä devalvaatiolla pyrittiin Suomessa välttämään 1990-luvun alun varsinainen devalvaatio, ja ay-liike taipui lopulta palkkoja alentavaan tupo-sopimukseen. Hanke kaatui, koska devalvaatio-odotukset aiheuttivat Suomen Pankin valuuttapaon, joka aiheutti pakkodevalvaation 1991.
Ennen Suomen markan päästämistä kellumaan Suomen talouden suurena ongelmana oli ns. inflaatio–devalvaatio-kierre.
Lähde: Wikipedia
