Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Poliitikkojen löysät autoveropuheet ovat nyt myrkkyä autokaupalle.
Autojen myynti on sukeltanut rajusti uutta hallitusta ja uusia autoverolinjauksia odotellessa.
Siinä mielessä autokauppa ja puukauppa muistuttavat toisiaan.
Poliitikot saavat kuitenkin aina palkkansa ja luontaisetunsa ajallaan, vaikka aiheuttavat puheillaan yrityksille ja niiden työntekijöille suunnattomia taloudellisia vahinkoja.
Jos yritysten työntekijät tekisivät vastaavalla tavalla, olisi lopputili aina varma.Liito-orava (Pteromys volans) on lähes koko Pohjois-Euraasian alueella tavattava jyrsijä.
Uhanalaisuudeltaan liito-orava on luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi ja Suomessa vaarantuneeksi.Liito-orava on Siperian taigavyöhykkeen laji, jota esiintyy Euroopan puolella Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa. Liito-oravan levinneisyysalue ulottuu Suomesta halki Venäjän Tyynellemerelle ja Japaniin. Suomessa liito-oravan painopiste on etelässä ja levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Oulun–Kuusamon seudulla.
Liito-orava syö pääasiassa kasviravintoa kuten lehtipuiden lehtiä, siemeniä, silmuja, versoja ja marjoja. Se voi toisinaan syödä myös linnunmunia ja -poikasia.
Liito-orava suosii vanhahkoja kuusivaltaisia sekametsiä, joista löytyy lehtipuita kolo- ja ruokailupuiksi. Liito-oravat saattavat elää myös lähelläkin ihmisasutusta esimerkiksi taajamien virkistysmetsissä.
Liito-orava on aktiivisimmillaan iltahämärissä, muutenkin se liikkuu pääosin öisin. Poikasten ollessa pieniä naaras ruokailee myös päivisin. Liito-orava pystyy liitämään lähes sata metriä.
Suomessa on 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan 143 000 naarasliito-oravaa. Liito-oravan tapauksessa puhutaan naaraiden määrästä, linnuilla vastaava termi olisi parimäärä.
WikipediaLiito-oravan suojelun ymmärtäisi paljon paremmin, jos se olisi harvinainen ja uhanalainen laji, mutta kun se ei ole sitä kumpaakaan.
Kun joidenkin eläinten määrä lasketaan maassamme sadoissa, liito-oravien määrä on sadoissa tuhansissa.
Vähemmästäkin syntyy uskottavuusvaje koko oravan suojeluun.Liito-orava valittiin 90-luvun jälkeen täällä Suomessa pääsuojelukohteeksi korvaamaan valkoselkätikka, sillä liito-oravia on tasaisemmin koko maassa.
Tikkojen, kuten oravienkaan suojelulla ei ole ollut juuri lainkaan todellista merkitystä itse eläinten kannalta, vaan ne ovat vallankäytön välikappaleita.
Liito-orava on tässä tarkoituksessa ihanteellinen, koska niitä on lähes joka paikassa, mutta hyvin harva on niitä nähnyt.
Nyt on kuitenkin tultu jo tilanteeseen, että tämän kaltaiselta suojelu-vallankäytöltä on mennyt uskottavuus.Kreikan valtion kestämättömäksi luonnehdittu velkataakka on noussut silmätikuksi kautta maailman, mutta Kreikka ei ole ainoa velkataakkaansa maailmassa kasvattanut maa. Eniten pallollamme kasvaa juuri valtioiden ottama velka, ilmenee konsulttijätti McKinsley&Companyn julkaisemista tilastoista.
Vuodesta 2007, siis finanssikriisistä, globaali velkataso on kasvanut 57 biljoonaa dollaria, 50 biljoonaa euroa. Viime vuoden toisella puoliskolla se saavutti suorastaa kunnioitettavan 175 biljoonan euron rajan.
Kun mukaan lasketaan kotitalouksien, yhtiöiden hallinnon ja finanssilaitosten velat, kokonaismäärä oli viime vuoden loppupuolella 286 prosenttia koko maailman bkt:stä. Vuonna 2007 vastaava luku oli 269 prosenttia.
Valtioiden ja muun hallinnon velkataakka on noussut samana aikana 19:ta 51 biljoonaan. Lähes yhtä kovaa vauhtia ovat velkaantuneet yritykset, 26:sta 49 biljoonaan. Suhteessa eniten on kuitenkin kasvanut finanssilaitosten velkataakka 17:sta 40 biljoonaan.
Kotitaloudet ovat onnistuneet kasvattamaan velkojaan 17:sta 35 biljoonaan.
Maailman maista Kiina on nelinkertaistunut velkataakkansa viimeisten seitsemän vuoden aikana. Sitä ovat ruokkineet muun muassa kiinteistörakentaminen ja varjopankkijärjestelmä. Vuonna 2007 Kiinan kokonaisvelka oli noin 6 biljoonaa, mutta viime kesänä jo 25 biljoonaa.
McKinsley&Companyn tutkimuksessa Suomi sijoittuu keskivelkaisten joukkoon. Pahin tilanne bkt-mittareilla on Irlannissa, Singaporessa, Portugalissa ja Kreikassa.
Biljoona on tuhat miljardia.
KauppalehtiSuomalaiset liito-oravat päättivät muuttaa maalta kaupunkiin ja vieläpä pääkaupunkiseudulle lähelle meren rantoja juuri samaan aikaan kun Länsimetroa alettiin rakentamaan Helsingistä kohti Espoota.
Liito-oravat ovat nykyisin erityisen mieltyneitä asuntorakentamiselle varattuihin alueisiin.
Aikaisempina vuosina Espoossa ei ollut juuri lainkaan liito-oravahavaintoja.
Silloin orava-asutus keskittyi enemmänkin maaseudulle ja erityisesti moottoritietyömaiden alueille.
