Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Metsässä töitään tekevät ovat turvallisen kaukana näistä paskanpuhujista. Naamatusten sanominen voisi olla jo hieman vaikeampaa. Suomella ei ole ollut koskaan omia siirtomaita. Sen takia ylemmyydentunnon kohteet on pitänyt aina löytää kotimaasta.
A.Jalkanen: ”Joku tuossa ei RR täsmää kun Visakallo väittää vaurastuneensa juuri sillä keinoin jolla sinä ennustat konkurssin. Varmasti metsän ulkopuolelta on saatavissa taitavalle ja vähän onnekkaallekin sijoittajalle hyviä tuottoja mutta toisaalta metsä on ollut ja lienee vastaisuudessakin melko riskitön sijoitus. Tilanteet muuttuvat nopeasti erityisesti metsän ulkopuolella. Jos metsässäkin.”
Niinhän sitä sanotaan, että toiset tietävät omat asiat paremmin kuin asianosainen itse. A.J. onnistui tässä nyt kyllä todella hyvin, ja sanon tämän nyt pelkästään myönteisessä mielessä. Metsä on todellakin ollut minulle vakaata tuottoa tarjoava sijoitus, josta on ollut mahdollista tarvittaessa irrottaa vähän suurempiakin eriä sopiviin investointikohteisiin. Muistan vieläkin pankinjohtajan ilmeen vuonna 1984, kun selvisi, että olin ostamassa ensimmäistä tilaani kokonaan velkarahalla, kun omaa rahaa ei silloin ollut. Siitä eteenpäin tuli kymmenen pääministerin aikana lainoja hoidettua. Sorsasta aloitin ja Sipilään lopetin. Eniten on auttanut, että olen koko ajan pystynyt tarvittaessa tekemään nopeita päätöksiä, jos sopiva tilaisuus on osunut kohdalle. Ensimmäinen tällainen oli juuri oikeaan aikaan maataloudesta luopuminen. Se aikaikkuna ei muistaakseni ollut auki kuin 2-3 vuotta 1980-90 -lukujen vaihteessa. Sen jälkeen 90-luvun lama tarjosi hyviä sijoituskohteita, kun valmista rahaa oli käytettävissä. Sama toistui finanssikriisin aikaan. Jälkeenpäin näitä aikoja on nyt mukavaa kiikkustuolissa muistella. R.Rannalle taasen totean kaikella ystävyydellä, että kyllä juttujen lukemisen huvittavuus on ollut täällä koko ajan molemminpuolista!
Yhdysvallat tulisi vielä jotenkin pärjäämään tässä uudessa maailmanjärjestyksessä, mutta Euroopasta en olisi enää niinkään varma. Miten kokonainen maanosa, joka on keskittänyt tarmonsa lähinnä luonnonvarojensa museointiin ja teollisuustuotantonsa ulkoistamiseen maanosansa ulkopuolelle, voi yleensäkään selvitä itselleen vihamielisessä talousympäristössä?
Lähes viidennes maailman tavaraviennistä ja yli 30 prosenttia valmistavasta teollisuudesta on Kiinan käsissä. Kriisitilanteen syntyminen ei edellytä suoranaista sotaa Taiwanissa, vaan se voi käynnistyä esimerkiksi kauppasaarron kautta. Sitä seuraisi pakotekierre ja maailmankaupan syöksy olisi valmis. Itä-Aasian alue on nykyisin maailmankaupan keskus. IL
En Nostokoukku tarkoittanut luonnossa liikkuvia ihmisiä, vaan jatkuvasti lisääntyviä vaatimuksia vähentää talousmetsien hakkuita ja lisätä niiden suojelua ja muita rajoitteita. Eihän nykyisin tavallisissa metsissä juuri kukaan liiku. Pitää olla rakennetut polut ja opasteet, taukopaikat, ja autoille asfaltoidut parkkialueet. En todellakaan muista, milloin olisin viimeksi nähnyt metsissäni konemiesten lisäksi ketään muita ihmisiä.
Ymmärsinkö nyt oikein, että pääkaupunkilaisten pahaa oloa puretaan jahtaamalla aivan tavallisia, kaukana kaupungeista kasvavien metsien omistajia erilaisilla kiusanteoilla ja älyttömyyksillä? Ainakin viher-vasemmiston politiikka nojaa paljolti juuri tähän. Jopa osa metsänomistajista on vähitellen luisunut mukaan tähän soopaan.
Jokin aika sitten Tolopainen kaipasi tännepäin aurinkovoimalaa. Sellainen näkyy nyt ainakin olevan suunnitteilla. Toiselle puolelle kylää on puolestaan kaavailtu tuulipuistoa. Katsotaan nyt, milloin aurinko- ja tuulivoimapuistojen suurempi pudotuspeli alkaa.
Itä-Häme: Solarigo Systems Oy suunnittelee aurinkovoimalan rakentamista Hartolan Soimasuon entiselle turvetuotantoalueelle. Vastuumuseo ei vastusta entiselle turvesuolle sijoittuvaa hanketta.
A.Jalkanen: ”Eli kivennäismaan suojuspuuhakkuu (jk-hakkuu) on tuottanut Visakallon metsiin liikaakin taimia. Miksi sitten et ole jatkanut jk-mallilla niillä rehevillä kuvioilla?”
Kuten jo kerroinkin, taimia on kyllä tullut runsaasti, mutta ei toivotunlaisia. Pihlajalle, pajulle, tuomelle, vaahteralle, jne. kun ei tahdo oikein olla merkittäviä markkinoita. Erityisesti kuusen, mutta toki myös koivun ja männynkin taimettuminen on ainakin minulle edelleen mysteeri. Johonkin niitä ei saa tulemaan millään, mutta toisin paikoin niitä tulee aivan vieri viereen kiusaksi asti. Hylkäsin jk:n juuri sen työläyden ja epävarmuuden takia, enkä ole päätöstäni kertaakaan katunut.
