Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Korjuutuki on 50 euroa/ha, joten sillä ei ole enää merkitystä.
Apli: ”Luulisi että kantaverkkoa ikuisesti rakenneta lisää? Ja kannattaa muistaa siirron kulut maksaa kaikki käyttäjät, teollisuus, palvelut, kunnat yms ei pelkästään matti meikäläinen..”
Fingridin kantaverkon rakentamissuunnitelmat on seuraavalle kymmenelle vuodelle, jatkosta sen jälkeen emme tarkemmin tiedä. Tällä hetkellä kerrotaan n. neljän miljardin euron kuluista. Ei nämä paljon puhutut sähkön suurkäyttäjät tule missään vaiheessa maksamaan kuin pienen osan kantaverkon kuluista. Kyllä päämaksajan osa jää meille suomalaisille.
Jos mehtäukko rästikohteista puhutaan, niin niiden omistajat ovat tuskin edes kuulleetkaan mistään Kemeroista tai Metkoista. Kyllä hoidonpuutteen juurisyyt ovat muualla. Aivan samahan se on kiinteistöjenkin kanssa. Toisia hoidetaan hyvin, toisia huonommin, kolmansia ei ollenkaan. Kyllä niissäkin ne avustukset yleensä menevät niille, jotka muutenkin hoitavat kiinteistöään hyvin.
Se on niin helppo sanoa, että pitää ensin raivata, mutta ei se käytännössä aina niin helppoa ole. Rästikohteita on, ja niitä tulee lisää erinäisistä syistä, joihin meidän puheet eivät auta yhtään mitään. Suomessa tullaan metsänomistajiksi keskimäärin sen ikäisinä kuin minä niistä luovun, eli käydään jo seitsemättä kymppiä. Osa heistä ei enää pysty tekemään raivaustöitä. Kun he kuolevat, eikä perikunta ole aktiivinen, tilanne pahenee entisestään. Aina ei auta nuoruuskaan, jos ei ole aikaa, kiinnostusta eikä osaamista. Olisitteko sitten pakkokeinojen kannalla? Kielletään rästikohteiden koneellinen energiapuun korjuu ja kielletään sen ostaminen ja hyödyntäminen? Mitä tehdään sen jälkeen rästikohteiden kanssa? Pakkohoito raivaussahan kanssa ja lasku perään, vaiko koko metsän pakkolunastus?
Niinpä! Kysymys onkin siitä, kuinka kauan saamme nauttia niistä sähkön halvoista kuluttajahinnoista? Sitä mukaa kun noita sähkön suurkäyttäjiä tulee lisää, pienkäyttäjän asema heikkenee. Jokainen varmasti muistaa vielä sen ajan, kun sähkön siirtohinnat olivat hyvinkin kohtuullisia. Poliitikot muuttivat sähkölakia sähköyhtiöiden voimakkaassa ohjauksessa, ja nyt kyllä tiedämme, mitä sähkön siirto nykyään maksaa. Silloinhan sähkön siirron hinnan nousua perusteltiin säävarmuuden parantamisella. Nyt on käynnissä uusi kierros Fingridin uusien siirtolinjojen ja sähkövarastojen tiimoilta. Ei liene ketään niin huonoa arvaajaa, ketkä senkin maksavat? Eipä muuten ole säävarmuus ihan joka puolella valtakuntaa vielä parantunut. Viisi kertaa oli sähköt keskiviikkona kotikyliltä poikki, kun tuuli vähän kovemmin pohjoisesta. Marraskuussa oli viimeksi vastaava tilanne, tosin katkot olivat silloin paljon pidempiä. Että sellaista on elämä Suomen kalleimpien siirtomaksujen alueella!
