Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Jos Husse maltat Pääsiäisen vietoltasi hieman perehtyä hankkeisiin, jossa sähkönkulutus olennaisesti nousee, suunnittelu lähtee aina ensin sähkön siirron kapasiteetin riittävyydestä. Tämä koskee ihan taloyhtiöitäkin ja joskus jopa omakotitaloja. Suomessa on tällä hetkellä suuri määrä suuriakin hankkeita, jotka odottavat sähkön siirtokapasiteetin lisäämistä. Tämähän on aivan peruskauraa, mutta ei tietenkään ihan kaikille…
Näin se on kuten Nuakka totesi. Kaukolämpölaitoksetkin saavat tulonsa vain asiakkailtaan, eli sähköistäminenkin tapahtuu vain siihen tahtiin kun rahoitus siihen järjestyy. Sen minäkin haluaisin vielä tässä elämässä nähdä, missä ensimmäinen kaupunkialueelle sijoitettu pienydinvoimala käynnistyy! Suomessa kun ei tahdo edes päiväkodille löytyä paikkaa, kun siitä on niin paljon haittoja naapureille!
Ilmastopaneelin on pakko nostaa omaa häntäänsä, ettei sitä pidettäisi tarpeettomana. Autokanta kyllä sähköistyy omaan tahtiinsa sähköautojen halventumisen myötä. Ei Euroopan vanhin autokanta hetkessä kuitenkaan uusiudu. Liikenteen osuus on Suomen päästöistä sen verran pieni, ettei sitä juuri edes ilmoiteta erikseen. Nyt kun Luken metsien hiilinielulaskelmat vielä oikaistaan kohdilleen, Suomella ei todellakaan ole mitään hävettävää.
Tämä menee nyt vähän rautalangasta vääntämiseksi. Ei Suomen kaukolämmöntuotantoa saada kovin nopeasti ja laajasti sähköistettyä, vaikka sitä kuinka haluttaisiin. Se on matemaattinen mahdottomuus aivan samaan tapaan kuin oli aikoinaan ajatukset autokannan nopeasta sähköistymisestä. Valtakunnan yli 700 kaukolämpölaitosta tarvitsevat vahvemmat sähköliittymätkin kuin aikaisemmin. Ei sekään tule sormia napsauttamalla. Jos vielä samaan aikaan tehdään useampia uusia datakeskuksiakin, loppuu siirtokapasiteetti väkisin kesken.
Turpeella tuotetaan kaukolämpöä edelleen enemmän kuin sähköllä. Myös kotimainen energiapuu pysyy vielä kauan merkittävänä kaukolämmön lähteenä. Tuontipuulla näkyy olevan sen verran hintaa, että kyllä kotimaiselle puulle vielä markkinoita löytyy. Metsäuutisten mukaan Suomeen tuotu puu on tällä hetkellä peräisin noin 90 prosenttisesti kolmesta maasta: Latviasta, Virosta ja Ruotsista. Baltiasta Suomeen laivataan etenkin koivukuitua ja haketta, Ruotsi on mäntykuitupuussa ykköslähde. Latvialaisen koivukuitupuun kuutiohinta pyöri viime vuonna rajalla 60–80 euron välillä, latvialaisesta mäntykuitupuusta maksettiin rajalla 60–70 euroa.
Aivan samaa olen minäkin konstapylkkerö2 miettinyt! Kertokaa, miten tällainen yksinkertainen ja vähän koulutettu maalaisihminen olisi voinut mitenkään selvitä monet kymmenet vuodet metsätilan hoidosta, ja jopa jonkun verran vaurastua sillä, jos se olisi ollut kovin vaikeaa ja epäselvää!
Ne negatiiviset tunnit eivät vain talon lämmityksessä tahdo kovin paljoa tuoda apuja, kun vastaavasti on myös niitä huippukalliita tunteja, ja miten ollakaan, ne ovat useimmiten juuri niiden pakkasten aikaan! No, minä hoidin ongelman laittamalla puita uuniin, mutta eihän sekään nyt ihan ilmaista sentään ole.
