Käyttäjän vihreen koneen kuski kirjoittamat vastaukset
-
Hommahan muuttuis käytännössä niin että puut ostettais pystystä hintaan X ja myyjän vastuuulle jäis puun kaadon ja kuljetuksen maksaminen. Työn maksaja yleensä valitsee myös tekijän. Pienemmissä leimikoissa työn hinta tuskin tulee putoamaan. Ainakin puuta myydessä jää epätietoisuus lopullisesta hinnasta. Aivan varmaa on myös, että laatuasiosta käydään vääntöä pinojen äärellä. Vain priimasta maksetaan ja tässä kohdin yhtiöitten helppo kiristää vaatimuksia. Sitten hyvää hyvyyttään ostavat ”huonon” tavaran, mutta halvemmalla.
Korjuun kilpailuttaminen tulee niin kalliiksi ja hankalaksi, että käytännössä siirrytään tuntiveloitukseen etenkin pienemmissä (alle 300m3)kohteissa. Lisäksi urakoihin tulee jos jonkinlaista lisätyötä ja hintaa.
Kesällä puun kiertoaika kannolta tehtaalle n.2-viikkoa, kenen vastuulle jää tavaran kierto.
Varmaa on että leimikosta saatava kokonaishinta ei ainakaan nouse kuin ihan poikkeus tapauksissa.
Sellanen pikku huomio. Vaikka saisitkin vehkeen toimimaan, enpä usko että omatakemällä mittaus/apteeraus ohjelmalla tehtyjä puita kukaan ostais, eikä ainakaan mittausta hyväksyisi. Tietty sillä hankinta puita vois tehdä, mutta miksi alkaa pyörää keksimään uuudelleen.
PS. Paksuus mitta anturi etukarsimaterille, silloin puun (kuoren)pehmeys/kovuus ei vaikuta mittaukseen, eikä myöskään vetorullien ruopimiset.Koneiden suurentamiselta vältytään , kun harvennukset tehdään pääosin alaharvennuksena ja isommat puut otetaan aukosta. Siellä ei tarvitse kurkotella ja uhmata fysiikan lakeja. Keskiraskaallakin koneella homma onnistuu mainiosti molemmilla kohteilla.
Tässäpä koko jatkuvan kasvatuksen ongelma juuri onkin.Loputtomiin ei voida pienempiä puita napsia pois, vaan joskus pitää suuremmatkin yksilöt poistaa. Esim täysikasvuinen kuusi jättää alleen n25m pitkän ja 4m leveän aukon. Tällaisia puita, kun aletaan repelemään motolla täyden alikasvuston seasta, niin siinä tarvitaan kokoa ja voimaa. Tai sitten metsuri karsii ja kone vaan mittaa ja pätkii.
Olin hiljattain tekemässä toista harvennusta metsään johon ilmeisesti isäntä itse sahalla ja maataloustraktorilla tehnyt ensimmäisen harvennuksen.Kohde oli vielä rinteessä joten harvennus piti tehdä alhaalta ylös eli samaan suuntaan kuin ennenkin.Kohde oli jätetty aivan liian tiuhaksi, joten urien välissä puusto ei ollut juurikaan kehittynyt. Urat taas oli tehty 3:mertrisiksi aikanaan joten ainoastaan uran reunapuut olivat päässeet lihomaan kunnolla. Tällaista oli todella mielenkiintoista koittaa harventaa, jos yritit käyttää vanhoja uria niin ainakin uran toiselta sivulta joutui ottamaan parhaat puut pois. Jos taas teit uuden uran vanhojen väliin, niin koko metsä tuli täyteen uria.
Kapeilla ajourilla ja liian tiuhaksi jättämisellä on saavutettu ainakin kahdenkymmenen vuoden viivytys metsän kasvuun, vaikka on varmaan heti ensimmäisen harvennuksen jälkeen ollutkin kaunis katsella.Niin kauan kuin isot metsäjätit on mukana energia bisneksessä, hommaa ei saada ikinä kannattamaan. Ensiharvennuksilta ja tienvarsilta ym.energia pitää saada ilman välikäsiä hakkeeksi ja mieluiten suoraan lämpölaitoksen pihaan. Tämä onnistuu vain siten että joko lämpölaitos ostaa puuenergian suoraan pystystä tai hakeyrittäjä ostaa, korjaa ja hakettaa.
Energia puu pitää saada yhdellä koneella metsästä tienvarteen. Ajokoneesta tehty keräävä kiljotiini moto on ainut edullinen vaihtoehto tähän.Tälläinen kone sopii hyvin ns. itsensä työllistäjälle. Tälläisellekin koneelle pitäis työtä olla ympäri vuoden.
Tänäpäivänä vaan kaikki on kyttäys asennossa ja odottavat jotan suurta ihmettä tapahtuvan ja mitään ei tällä asenteella tapahdu. Tukiaisia on turha jäädä odottelemaa,homma pitäis saada pyörimään niin tehokkaasti, ettei niitä edes tarvita.Valitettavasti asenteet muuttuu hitaasti.Maatiloilla on menossa suuri rakenne muutos, tiloja lakkautetaan ja tilakoot suurenee. Välivaiheessa pienemmät tilat yrittää löytää lisätienistiä metsistä ja metsätoistä, tämä vaan hidastaa kummankin alan kehittymistä. Metsä voi olla monen maatiln pelastus, se pitää vaan osata jalostaa lämmöksi ja jonka voi myydä naapurustoon tai erillisen lämpökeskuksen kautta lähitaajamaan. Väitän että se maatila joka tuottaa lämpöä ja ehkä jopa sähköa myyntiin, on todella vahvoilla tulevaisuudessa. Investointina varmaan suursikala luokkaa, mutta katteet varmaan paremmat. Saattaa nopeimmille jokunen tukieurokin ropsahtaa, ehkä kuntalaiset ei ihan niin hanakkaasti vastusta, kuin esimerkiksi sikalaa!?
Energia puu on maaseudun pelastus, tuo tuloa ja työtä. Mutta kasvatusta ja etenkin korjuuta pitää yksinkertaistaa. Kerättäviä lajikkeita pitää vähentää raakalla kädellä. Ensiharvennukselta kerätään korkeintaan yhtä kuitua ja loppu energiaan, vaaka mittaus.
Päätehakkuuulta ja toisesta harvennuksesta kerätään tukit ja kahta lajia kuitua ja loppu energiaan.
Metsän omistajat ja metsäyhtiöt pitäis saada myös tekemään enemmän yhteistyötä, jolloin pieniä kuviota voitaisiin yhdistää ja hakkuuttaa samalta alueelta kerrallaan enemmän.
Kuntiin pitää saada pieniä voimaloita, jotka käyttävät energia puun ja tekevät siitä kaukolämpöä ja mahdollisesti myös sähköä.
Mitä vähemmän välikäsijä ja kustannuksia enrgiapuun korjuu ja kuljetus ketjussa on sitä enemmän itse tavaralle jää arvoa.
Nykysysteemissä kun tuppaa olemaan niin että energiapuu menee ilmatteeksi ja korjuusta ja kuljetuksesta pitää vielä maksaa.”Leimikon alussa kannattaa vaatia motokuskia tekemään mittalaitteen kontrollimittaus (30-40 pölkkyä!) tai ostaa kontrollimittaus ulkopuoliselta toimijalta, kuten Mhy:t tai metsäpalveluyrittäjä. Isommissa leimikoissa, > 1000 m3, kannattaa kontrolli tehdä pari kertaa.”
Mitä tuo kontrollimittaus tarkoittaa ja minkälaista heittoa voi tulla jos sitä ei tee?
Kontrollimitauksessa mitataan mittasaksilla puun halkaisia tietyistä kohdista ja verrataan koneen mittaustulokseen. Tarkastuksessa yleensä heittoa n.1%. Tulos ei muutu vaikka kontrolli tehtäisiin kuinka usein, erotus kertoo vain koneen ja ihmisen tekemän mittausen erotuksen, mutta ei sitä kumpi mittasi oikein. Puu on erittäin haasteellinen mitattava, koska ei useinkaan ole aivan pyöreä ja on kyhmyä ja oksaa ym. joten pientä heittoa on aina. Kun koneet on kunnossa, mittauskin on kunnossa, eikä mittalaitetta tarvitse olla kokoajan säätelemässä.
Paljon enemmän olisin huolissani siitä että leimikolla on oikean lainen kone.Usein aukonkin laidalla päivitellään että onpa iso kone, eikö olisi ollut pienempää, vaikka riittävän kokoinen kone/koura on ainoa tae sille että kaikki puut pystytään tekemään ja mittaamaan luotettavasti. Liian pienessä kourassa iso puu ei pysy tiukasti ja mittapyörä on ilmassa, puu etenee senttejä ilman mittausta. Jos vaikka jokaisesta yli 40cm paksusta tyvesta jää mittaamatta 5cm, kertyy tästä jo aika paljon motteja.Joillain firmoilla on ohjelmissa nykyisin että moton tietokone arpoo yhden puun päivässä kontrollimittaan ja tekee mitan jälkeen lähetyksen eteenpäin joten kontrolli on kokoajan päällä eikä tarvitse erikseen tehdä enää otantoja.
Periiaatteessa ihan hyvä.Yhden puun otanta aika suppea.Riittävän monta kertaa kun mittaat saman puu, pääsee varmasti koneen kanssa samaan tulokseen.Lotossakin yksi oikein helpompi saada kuin kaikki seitsämän. Yli viiden rungon otannasta pystyy jo päättelemään pitääkö mittalaitteeseen jotakin muutosta tehdä.
Hiukan jatkoksi vielä huvittaa ja ihmetyttää tuo suorittavien huoli kannattavuudesta: Katsellut tässä muutaman vuoden yhden paikallisen koneketjun ”röhistymistä”. Niin, kyllä joku ainakin kannattaa. Saattaa ostaa neljäkin konetta (uusia) kerralla ja kalusto muutenkin tiptop.
Olisko pareen keskittää kannattavuuden vaaliminen koneketjujen päälliköille jotka eivät sitä kyllä ainakaan julkisuudessa useinkaan tee.Joo varmaan ihan käteisellä osti, loppurahat jäi vielä sukanvarteen.Pienen katteen kun monistaa, eli kertoo vaikka kymmenellä voi jotain jäädä itselleenkin. Yli 5-vuotta vanhassa motossa ei ole kun kalliita ja aikaavieviä remontteja tiedossa. Remonttiin ja osien hakuun saatta kulua äkkiä vuorokausi ja jos koneessa kahden tai kolmen vuoron ”Miehistö”palkat juoksee koko ajan.
Olen kyllä nähnyt metsän omistajan pihassakin uusia rattoreita, maatalous on kuulemma täysin kannattamatonta, oliskohan rahat tulleet mettästä.
PS. voi se konemieskin mettää omistaa,liekö rahat tulleet sieltä.