Käyttäjän vihreen koneen kuski kirjoittamat vastaukset
-
Koneyrittäjänkö kantokäsittely pitäisi maksaa. Tuskin puun korjuu tulee yhtään halvemmaksi. jos siirrytään pelkästään talvi korjuuseen. Talviaikana pitäis tehdä puolenvuoden tili.
Ainoa järjettömyys tässä on laillinen pakko. Eikö se ole jokaisen oma asia mitä metsälleen tekee ja kylvääkö myrkkyä vai ei, varsinkaan kun pitävää näyttöä aineen toimivuudesta ei ole. Esim. Ruotsissa luovuttu jo kantokäsittelystä kokonaan. Yhtään turhaa kulua ei kannolta tehtaalle kaivata, jonkun pussista se aina on pois.Eikö KEMERA.ssa luvattu jotain tukea pienpuulle? Yhtiöt otti tuen itselleen, niin kuin tapana on ollut. Tuki+yhtiön päivän hinta=hinta ennen tukia. Kohteet joille ei tukea saa kärsii ja tukieurot valuu lyhentämättöminä metsäherrojen taskuun. Näin se on ja tulee aina olemaan.
Nyt kannattais alkaa huudella sertifikaatien perään. Venäläinen puu näyttää kelpaavan hyvin sakemannille, vaikkei sertifikaateista ole tietoakaan. Hinta ratkaisee ja jokainen lippulappunen matkan varrella lisää lopputuotteen hintaa. 400000 työtöntä ei vieläkään tarpeeksi.
Moto kyllä osaa laskea kuution 0-1,3 m välillä. Harvoissa motoissa on edes 1.3 m korkeaa hakkuupäätä. Joten jokainen kone kuutio omasta kohdastaan, mutta yhteinen sovittu ensimmäinen tarkistuspiste on tuo 1,3m. Tyvilaajentumaa kone ei osaa laskea, Nuo tyvilaajentumat ovat niin mitätön kuutiomäärä että on paljon muitakin tekijöitä joissa poistuma on suurempi kuin tyvilaajentumassa.
Mistään tyvilaajentumista tässä ei ole kyse. Metsä Gurpan pojat on tehneet ”tarkistus”mittauksia. Nykyinen lieriö kaavio, jolla kone laskee tyven ja 1,3m välisen matkan onkin vääränlainen. Lieriötä tullaan pienentämään. Jokainen tyvi kerryttää vähemmän motteja kuin ennen. Puun ”oikea”muoto ei vaikuta mittaukseen mitenkään, vaan kuutiointi tapahtuu mittalieriön arvon perusteella ja 1,3m:n kohdalta saadulla paksuus mitalla.
Missän tapauksessa kuutioita ei tule enempää,kuin ennen. Vaikka olis kuinka yhtiön mies, niin pienemmillä kertoimilla ei saa suurempaa tulosta.
Nämä motit menee suoraan yhtiöden laariin, yhdeltä MO.lta ehkä kymppejä, korkeintaan satasia. Yhtiöiden puumäärissä tämä on kuitenkin tuntuva summa./Palvelut/Profiili/?userId=2198
RE: Puunmyyntikartelli
Uusien mittalain mukaisten ohjelmien mukaan kaikki koneet tulevat kuutioimaan ensimmäisen 1,3 metriä samalla kaavalla. Syy tähän on se, että koneiden paksuusmittauksen aloituskohta vaihtelee, osassa se on lähellä kantoa (syöttörullat) ja toisissa taas etummaisissa karsintaterissä (n. metri kannosta). Muutoksella saadaan tarkistusmittauksen tarkkuus paremmaksi, tuo ero ei vaikuta vertailulukuihin. Tyvilaajentuma on siis määritelty STD-kokoiseksi.Mittaus kohdat ovat silti eri kohdissa konemerkin mukaan. Mitä lähempänä kantoa sitä paksumpi mitta.
Siksi pitää muuttaa kilo 980g:si.
Miksei annettu markkinoiden määrätä hintaa kohdalleen, tyvikuidusta vähemmän hintaa kun siinä on vähemmän jalostettavaa. Onko joka puussa täsmäälleen sama määrä kaarnaa. Nyt pyritään saamaan tarkkaa mittausta, joka kuitenkin perustuu keskiarvoihin ja leimikosta riippuen on enemmän tai vähemmän oikein.
Niinhän se on,ei mitään ongelmaa. Mittaria vaan rukataan metsäyhtiön hyväksi. Mäntykuidun hinta tulee nousemaan 3-5% heti, samoin hakkuutaksat. Tietenkin on kohtuullista, että MO takautuvasi korvaisi yhtiöille liikaa maksetusta kuidun kaarnasta. Ehkä ei tarvitse korvata, hinta vaan on nykyään hieman halvempi, kun ennen on maksettu niin paljon ylimääräistä kaarnasta.
Kaupassakin vaakaa pitää säätää, koska appelsiineissa on paljon kuorta, joista asiakas ei halua maksaa. Appelsiinin vaakauksessa todellisesta painosta 5% pois. Oikean kilohinnan tietenkin määrää markkinat.
Seuraavaksi tukikissa pitää siirtyä mittaamaan vaan latvaläpimittaa ja maksaa vaan tämän mukaan tukki hinta koko pituudelta. Pinnat ja kuori voitaisiin näin hinnoitella energia puuksi. Markkinat kyllä korjaa hinnan kohdalleen. Mitään tyvilaajentuma korjauksia ei tarvittaisi.
Sanomattakin on selvää, että jos metsänomistaja huomaa vastaavanlaisen puutteen mittaustavoissa, niin asia tullaan myös oikaisemaan MO:n hyväksi välittömästi.
Suomessa mitään kartellia ole, isot vaan päättää yhdessä asioista.
Juurikäävän torjunta menee myös mielenkiintoiseksi. Maksumiehiä ei vielä ole ilmoittautunut KO hommalle. Seisooko koneet koko ens kesän? 2-kuukautta aikaa levityskauden alkuun, kellään ei tietoa miten toimitaan. Aineita pitäias jo tilailla. Konekuskit linnaan jos eivät suostu omasta pussista lystiä maksaan. Ainekustannukset n.50-80€/ vuoro, 6-10 €/ tunti, saattapi mennä kesän hommat pakkaselle, harvan katteet riittää tuohon. Hyvä Suomi!
Aikojen alusta asti metsätalous on mennyt ja kehittynyt teollisuuden ehdoilla. Kaikki kustannus säästöt mitä on saatu aikaan, on aina valuneet metäyhtiöitten laariin. Esim motojen tulo. Nousiko puun hinta merkittävästi kun homma tehostui? Kaikki puun mitat ja katkonta tulee yhtiöiltä. Hankinta hakkuun hintakin on pidetty siksi alhaalla,ettei vain mitään sooloilua esiintyisi.
Nyt yhtiöt on keksineet että männyn tyvessä on paksu kaarna, kaarnastahan ei tukkia tai kuitua tule, joten kaikkiin motoihin tulee uudet asetukset männyn tyvipuille.(laki) Eli männyn tyvestä ei enää tule motteja entiseen malliin. Eikä ole muuten mikään vitsi. Metsänomistajia on varmaan asiasta informoitu ja mielipidettänne kyselty. Mäntyvaltaisilla harvennuksilla mottien kertymän väheneminen on useita prosentteja. Entinen 100m3,onkin nyt 85m3. 15€x15m3=225e, Aika mukava summa lähti yhtön kirstuun metsänomistajalta. Aloite kuulemma lähtöisin ent. Metsäliitolta, eli omat koirat puree!
Metsäyhtiöillä törkeää määräävän markkinanaseman väärinkäyttöä, mutta minkäs teet!? Laki on niin kuin lakimiehet sen lukee, ja yhtiöillähän näitä lakimiehiä piisaa.
Kaikkein yksinkertaisin ja järkevin tapa sitoa hiiltä on puurakentaminen. Hirsitalon seinässä hiili on sitoutuneena kymmeniä, ellei peräti satoja vuosia. Samoin muussakin puurakentamisessa.
Kuvio hakataan aukoksi ja saadaan tukkia,niin tukista saadut lankut on vielä talon seinässä, kun kuviolta pukkaa jo uutta tukkia. Jos halutaan suojella ilmastoa, pitää suojella puutaloja, ei metsiä talouskäytöltä.
Tietty tukkeja voidaan lähettää siperian ikiroutaan odottelemaan, kunnes hiiliongelma on ratkaistu.
Typerin vaihtoehto on ns. ikimetsät. Vanhat puut sitoo huonosti uutta hiiltä itseensä ja kuollessaan alkaa vapauttaa sitä takaisin.
tavallinen talousmetsä hyvä hiilinielu. Viljelykäytöstä poistuneet pellot kun vielä istutetaan metsälle, eli kasvatetaan hiilinielua.
Puuta pitäis saada ilmaiseksi metsästä.
Onko kukaan laskenut kuinka paljon kapasiteettia on viimevuosina ajettu alas? Päästäänkö nyt tehtävillä investoinneilla edes plussalle puunkäytössä, jos verrataan aikaisempiin huippuvuosiin. Ensin lopetetaan kymmenen tehdasta ja sitten perustetaan pari vähän suurempaa. Koko kansan pitäis olla rähmällää, kiittää sellujättejä, Kansaa kustaan linssiin rajusti,tyhmiä ministereitä vielä pahemmin.