Käyttäjän veikko.knuutila kirjoittamat vastaukset
-
Metsäradio oli ehkä tiensä päässä. Hyvä, että metsä on edelleen ohjelman nimessä. Se kuvaa aikaamme kuitenkin hyvin, että mukana ei ole yhtään metsäalan koulutuksen omaavaa. Uudessa ohjelmassa voisi haastatella Luken tutkijoita, jotka mallintavat tietokoneilla miten kasvatetaan tiheämmässä järeämpiä runkoja. R. Mäkipää esimerkiksi. Kesällä voisi tehdä käytännön kokeen porkkanamaalla miten kasvatetaan tiheämmässä järeämpiä porkkanoita. Se voisi mullistaa maatalouden ja ruuan huoltovarmuudenkin.
Jatkona voisi olla ohjelma sääilmiöistä ilman meteorologeja, terveysohjelma ilman lääkäreitä ja talousohjelma ilman ekonomistejä.
Varoitus; kirjoitus sisältää huonosti kätkettyä sarkasmia.
Jos pellon metsästyksen muokkaukseen tarvitaan kaivuria tai pajukon myrkytystä /raivausta, se on entinen pelto.
Wikipedian mukaan ”Pelto on hyötykasvien viljelyä varten muokattu laajahko maa-alue”
Metsän sisällä olevat avo-ojassa olevat pellot uudistuvat melko nopeasti kuuselle, kun viljely vaan lopetetaan. Kasvu alkaa juuri ojan paltteista hyvän vesitalouden vuoksi.
Aukealla pellolla oleviin koivun istutuksiin istuttaisin hehtaarille kymmenkunta kuusta. Ne huolehtisivat loppuvaiheen kasvatuksessa luontaisesta kuusen aliskasvoksen muodostumisesta.
Pallekynnön kustannus murto-osa kaivurilla tehtävästä mätästyksestä.
Peltoviljelykset ovat hyvän ystäväni.
Koivuja ei yhtään heinätty, pieni osa Pice abies-kuuselle istutetusta on heinätty ja Serbiankuusista kaikki heinätty 2-3 kertaa.
Kotimaista kuusta pelasti saunakukka, Peltosaunio. Nousee viljelemättömään peltoon primäärikasvina. Kapea lehti, ei varjosta Ei huoli myyrät ja pidättää vähät lumet Lounais-Suomessa talvisuojaksi.
Ero äestettyjen koivun peltoistutusten ja pallekyntöön istutettujen välillä on murskaava.
Tammet, jalavat, vaahterat ym pitää istuttaa kuusen taimista tehtyihin suojaruudukkoihin.
Omorican ongelma on kevätahava.
Sorry, tuli vähän pitkä vastaus…
Koivulle paras tapa peltoistutuksessa on kaksisiipisellä kyntöauralla vastakkainen pallekyntö. Vesivaot poistavat pintavedet, kohopenkin lämpösumma huomattavasti äestettyä maata parempi. Äestys on todella huono ratkaisu. Hienojakoinen maa liettyy. Koivun juuret eivät tykkää tiiviistä ja huonosti hengittävästä maasta.
Katsokaa metsässä OMT pohjia joissa koivu viihtyy, ne ovat huokoisia.
Pallekyntöön istutetut suurimmat koivut 30 vuotiaana d 1,3 30cm. Päätehakkuu 45 vuotiaana, alla luontaisesti syntynyt kuusi.
Istutettu 1800 tainta hehtaarille. Ensiharvennuksessa joka kymmenes rivi ajouraksi ja riveistä joka neljäs puu pois. Kuivien oksien karsinta.
Toisessa harvennuksessa kolmen ryhmistä keskimäinen pois/heikot yksilöt.
Päätehakkuussa laatutyviä lukuunottamatta puhtaiden koivikoiden vitsausta ruskotäpläkärpästen emokäytäviä.
Suomessa ei pidä unohtaa yhtenä tekijänä kevätahavan aiheuttamaa neulasmassan vähenemisen vaikutusta kuusten elinvoimaan.
Viiden viimeisen kevään aikana on keväthanget olleet poikkeuksellisen mustana neulasista ja kuusissa on vain 2-3 vuoden neulaset. Se asia yhdistettynä lämpöön/kuivuuteen mahdollistaa kaarnakuoriaisten iskeytymisen. Monen tekijän summa koko ilmiö.
Suorittava porras puhuu asiaa. Oikeaaikainen taimikon perkaus, reippaat taimikonhoidot ja -harvennukset saavat juuriston pysymään vankkana. Tuulituhoja ei juurikaan tule. Juuristo on puun moottori. Monet metsämiehet katselevat latvuksia harventaessaan metsää. Kilpailu elintilasta käydään kuitenkin maan alla juuristossa, sitä pitää hoitaa. Koivikossa asia tärkein.
Luotaisesti syntynyt taimikko syntyy ylispuiden poistolla. Huomasin sellaisen seikan, että ypp kannattaa tehdä vaikka leveillä ajourilla keväällä, ettei kevätahava tapa valoon tottumattomia taimia, vaan ne pääsevä oleentumaan sulan maan aikana.
Tämä on asia jossa kaikki ovat oikeassa. Neulaskato on monen asian summa. Maa on monena keväänä ollut roudassa etelässäkin. Kevätahava on pudottanut hangille ennätysmäisesti neulasia. Ne näkyvät vain pienen hetken, joko sataa uutta lunta päälle tai lumi sulaa ja neulaset varisevat varvikkoon. Ne eivät näy tutkijoiden päätteillä. Neulasten pudottaminen on puiden darvinismiä. Keino pysyä hengissä.
Ahavan jälkeen on ollut usein kuiva kevät, joka altistaa puita kaarnakuoriaisille. Yhden totuuden esittäminen harsuuntumisesta on älyllistä epärehellisyyttä.
